Sápmi

Báikkálaš borramuša geavaheami figget lasihit sámeguovllu skuvllain – Ohcejogas mihttomearrin lea ollet 30 prosentii

Anna Marja Nikkinen
Ohcejoga rabasbálvalusguovddáža gievkkaneamit Anna Marja Nikkinen lea málesteamen borramuša, man earret eará skuvlamánát borret Ohcejogas girkosiiddas. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Báikkálaš borramuša geavaheapmi sámeguovllu gielddaid skuvlaborramušain molsašuddá.

Ohcejoga skuvlla oahppit Aslak-Ánde Syvänperä ja Oskari Kontio leaba boradansáles boradeamen. Biebmun lea biergomálli steikejuvvon bohccobierggus. Šaddinuorat liikoba mállásii.

– Mun liikon bohccobirgui ja lussii. Luossa lea njálgga ja dearvvašlaš, muitala Syvänperä.

– Boazu lea njálgga, jus dat lea lahka buvttaduvvon, dat lea vel buoret, dadjá Kontio.

Ohcejoga gielddas bohccobierggu lea lahka buvttaduvvon borramušain álkimus oažžut.

Áslat-Ánde Syvänperä
Aslak-Ánde Syvänperä mielas luossa ja bohccobiergu leat su favorihtat. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Sámeguovllu gielddain geahččalit lasihit báikkálaš borramuša skuvllain. Gielddain leat jođus iešguđetlágan fidnut dán mihttomeari ollašuhttimii.

Báikkálaš borramuša geavaheapmái sámeguovllu gielddain leat goittotge muhtin hástalusat. Danin báikkálaččat buvttaduvvon borramuša geavaheapmi molsašuddá gielddaid mielde.

Sámeguovllus báikkálaš, lahka buvttaduvvon borramuš sáhttá leat ovdamearkka dihte bohccobiergu, muorjjit dahje báikkálaš guolli.

Buoremus dilli lea Eanodagas ja Ohcejogas.

Ovttasbargu lea dehálaš vai báikkálaš borramuša oažžun šaddá álkit

Ohcejoga gieldda geavahan borramušávdnasiin ledje diibmá 15 proseantta báikkálaš ávdnasat.

Gieldda doaibmaplánas lea jagi 2025 rádjai lasihit báikkálaš borramušávdnasiid oastima 30 prosentii. Ohcejoga gieldda rabasbálvalusguovddáža gievkkaneamit Anna Marja Nikkinen oaidná mihtu hástaleaddjin. Ohcejoga guovllus bohccobiergu lea oažžumis birra jagi, muhto eará borramušávdnasiid ii oaččo nu álkit.

– Mii eat beasa dan mihttui okto ja dan dihte mis lea Anára ja Soađegili gielddain ovttasbargu, ahte sáhtášeimmet lasihit báikkálaš borramušávdnasiid geavaheami, muitala Nikkinen.

Ohcejoga gieldda guđa vahku borramušlisttus leat ovdamearkka dihte njeallje borramuša, main lea báikkálaš bohccobiergu. Ohcejoga gielddas girkosiidda skuvlii borramuš boahtá rabasbálvalusguovddáža gievkkanis.

Oskari Kontio
Oskari Kontio liiko luossaborramušaide, daid son sáhtášii borrat juohke beaivve. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Báikkálaš luosa oažžun ii leat Nikkinen mielde álki, go dan ii oaččo gárvvisin ordnejuvvon poršuvnnain ja gievkkanis ii leat sadji olles guliid gieđahallamii. Soađegilis lea boahtán sidjiide čuovža.

– Báikkálaš guoli lea erenoamáš hástaleaddji oažžut. Mis ii leat lágádus, mii dikšu guliid ja mis váilot guolásteaddjit, geat sáhttet dan mađe bivdit, ahte ožžot das ieža bálkká ja mii buktaga gohkkemii, čilge Nikkinen.

Báikkálaš borramuš unnimustá oktii vahkus

Eanodaga gielddas jagi 2019 borramušháhkamiin sullii 25 proseantta ledje báikkálaš borramušávdnasat. Skuvllain fállojuvvo báikkálaš borramuš unnimustá oktii vahkus.

Ovdamearkka dihte bohccobiergu lea skuvllaid oasil borramušlisttus njeallje geardde guđa vahku listtus. Gielda ráđđádallá buvttadeddjiiguin sihke bohccobierggu ja guoli oasil, mo daid geavaheami sáhtášii ovdánahttit.

– Boazoborramušain mii leat geahččalan vejolašvuođaid geavahit bohcco goruda iešguđet osiid. Lea dárbu geavahit maiddái hálbbit goruda osiid, muđui haddi lea menddo divrras, muitala Eanodaga gieldda borramuš- ja buhtisvuohtabálvalushoavda Seija Keskitalo.

Keskitalo mielde báikkálaš borramuša geavaheamis lea vel ovddidanmunni. Eanodaga gieldda árvvuin guovddážis leat luondu, dearvvašvuohta ja ovttasbargu. Luonddu oasil oktan strategiija linnjemin lea boazo- ja luondduealáhusaid doarjun.

– Lea buorre, ahte báikkálaš borramuša árvu lea čalmmustahttojuvvon. Borramušávdnasa haddi lea ain divrasut, muhto mii geahččat, ahte dat buktá eará vugiiguin lagašguovlluide boađuid ja doaimmaid, čilge Keskitalo.

Gielddaid borramušlisttuin leat erohusat báikkálaš borramuša geavaheamis

Anára gieldda skuvllain báikkálaš borramuša sáhttá oasil borrat juohke beaivve. Borramušbálvalus oassálastá fidnui, man ulbmilin lea ráhkadit doaibmamálle, mii doarju báikkálaš borramuša geavaheami. Ruokapalvelu liikelaitokseen 2021 -fidnu okta mihttomearri lea, ahte báikkálaččat buvttaduvvon borramuš fállojuvvo boahtte jagis oktii mánus.

– Dán dilis Anára gielddas geavahit muhtumin báikkálaš bohccobierggu dahje guoli. Beaivválaččat fállojuvvo Lappi guovllus buvttaduvvon láibi. Maiddái Lappi guovllus šaddaduvvon návrraš ja báikkálaš muorjjit fállojuvvojit dalle, go dat leat oažžunláhkai, muitala Anára gieldda borramušbálvalushoavda Marika Liimatainen.

Liimatainen mielde báikkálaš borramuša geavahivčče mielas eambbo, muhto ovdamearkka dihte dat, makkár hámis báikkálaš guolli boađášii gievkkanii otná beaivve, dagahivččii váttisvuođaid.

– Guolli galggašii leat gieđahallon nu, ahte das eai leat olu dahje ollenge dávttit, muitala Liimatainen.

Soađegilis diŋgojit borramuša ieža

Soađegili gielda geahččala geavahit báikkálaš borramušávdnasiid nu ollu go vejolaš. Ovdamearkka dihte guolleborramušain geavahuvvo dávjjimusat báikkálaš guolli.

– Mii gilvalahttit borramušávdnasiid ieža ja ulbmilin lea oažžut báikkálaš borramušávdnasiid nu ollu go vejolaš, muitala Soađegili gieldda borramušbálvalushoavda Merja Ahola.

Borramušlisttus lea báikkálaš bohccobiergu 2–5 háve jagis. Soađegilis lea jođus Parasta palkisilta -fidnu, mii čielggada mo bohccovara, vuoivasa ja dávttiid sáhttá oažžut geavahussii guovddášgievkkanii.

Divvojuvvon dii. 20.46 Aslak-Ánde Syvänperä namma, go ovdal muitaleimmet Áslat-Ánde Syvänperä.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä