Sápmi

Báktesárgosiin gávdnui historjjálaš diehtu ođđa teknihkain – gávdnosat sulastahttet meavrresgáriin oahpes govaid

Pekka Honkakoski, kalliomaalaus, báktesárggus
Pekka Honkakoski lea veardádallan ruoŧŧelaš etnográfa Ernst Manker dokumenteren rumbbu (gurotbealde) ja Värikallios gávdnon báktesárgosa (olgešbealde). Báktesárggus lea dihtoriin, D-sprets -prográmmain, dihtomielalaččat čahppadin báidnojuvvon. Govva: Pekka Honkakoski

Báktesárgosiid máilmmigovva muittuha arkeologa doseantta mielas sápmelaš dološ oskku.

Davviriikkaid viidámus ja boarrásamos olbmo dahkan sárgosat leat 3 500–7 000 jagi boares báktesárgosat ovdamearkka dihte Suomussalmi Hossa Värikallios ja Mikkeli Astuvansalmis. Dáin guovlluin gávdnojedje ođđalágán teknihkain sárgosat, main sáhttá leat muhtunlágán oktavuohta sámiide: okta gávdnosiin lea figuvra, mii muittuha Juksáhká.

Iisalmilaš doavttir Pekka Honkakoski lea juo guhká leamaš beroštuvvan govvemis ja astoáiggistis son láve govvet báikkiid, gos máŋgasat eai vealttakeahttá láve govvet. Honkakoski oahpásmuvai báktesárgosiidda ja oaččui moadde jagi dassá geavahussii sutnje áibba ođđalágán teknihka govaid dutkamii. Arkeologat leat geavahan teknihka goittotge juo ovdal.

Pekka Honkakoski
Pekka Honkakoski Repouuro biejus, Kolis. Govva: Pekka Honkakoski

Teknihkka lea dakkár, man NASA nappo USA áibmojohtolat- ja gomuvuohtahálddahus lea geavahan satellihttagovvemiin. Dat teknihkka dasto heivehuvvui Suoma báktesárgosiidda. Honkakoski lasihii teknihkkii vel iežaslágán čuvgenteknihka ja daiguin fidnii oidnosii dakkár govaid, maid ii sáhte báljes čalmmiiguin oaidnit.

Ovdal Hossa Värikallios leat gávdnon eanemustá 83 sárgosa, muhto dál sárgosiid dahje daid osiid gávdne 144–157. Mearri lea gitta rehkkenastinvuogis. Go sárgosat dihttojit ná olu eanet, addá dat saji ođđalágán dulkomiidda.

Honkakoski muitala, ahte ovdal Värikallios lea leamaš okta muitaluslágán govvaollisvuohta, mii lea mannán bajásguvlui. Dat lea leamaš áidna Suomas. Dál son lea goittotge gávdnan Värikallios čieža dákkár muitaluslágán ollišvuođa.

Sáhttágo govas leat Juksáhká máttaráhkku?

Ferte muitit, ahte báktesárgosiin lea olu dulkonmunni namalassii danin, go dat leat nu boarrásat ja bohtet earálágán kultuvrras. Honkakoski lohká, ahte dulkomiin ferte geahččat máilmmi vehá dego mánná vai dálá dieđut ja jurdagat eai sehkke dulkoma.

Pekka Honkakoski, kalliomaalaus, báktesárggus
Dán gova Pekka Honkakoski lea dulkon muitalussan riegádeamis. Báktesárggus lea Suomussalmi Hossa Värikallios. Čáhppes ivdni lea bargon dihtoriin, D-sprets-prográmmain. Govva: Pekka Honkakoski

Honkakoski bođii ođđa gávdnosiid dutkkadettiin dakkár bohtosii, ahte govain soaitá leat juogalágán oktavuohta sámi meavrresgáriid govaide. Meavrresgáriin oahpes govat gávdnojit maid dáin báktesárgosiin, mat ođđa teknihkka buvttii oaidninláhkái.

Govain dahje ollisvuođain Hossa Värikallios leat earret eará govvádusat riegádeamis, meahcásteapmi ja jumežat, mat muittuhit boares meavrresgáriid figuvrraid. Honkakoski lohká, ahte govat leat oassi dakkár dálá Suoma guovllu ovdahistorjjás, mii ii gávdno olu.

Pekka Honkakoski
Värikallios gávdnui dákkár govvaollisvuohta. Álo dušše čalmmiiguin ii bastte oaidnit dákkár báktesárgosiid. Dat goit oidnojit buot buoremusat arvedálkkis geasset. Maiddái dán gova čáhppes ivdni lea dahkkon dihtoriin. Govva: Pekka Honkakoski

– Jus mii leat beroštuvvan min guovllu ovdahistorjjás, de dát govat dárkkálmahttet ja vehá rievdadit dán ovdahistorjjá, mii lea dán rádjái jurddašuvvon.

Honkakoski oaidná, ahte sárgosat buktet namalassii ođđa geahččanguovllu dasa, maid olbmot leat áiddo dán guovllus dahkan, masa sii leat jáhkkán ja manin sii leat sárgon dákkár govaid.

– Gávdnen figuvrra, mii muittuhii Juksáhká. Ovdal leat jurddašan, ahte báktesárgosat leat suopmelaš máttarmáttuid barggut. Sápmelaččat leat máŋgii ovdahistorjjás duvdon eret.

Honkakoski álggii oahpásmuvvat lasi sámekultuvrii, go fuomášii Juksáhká lágan figuvrra. Son lohká, ahte sápmelaččaid historjjás lea goittot arkeologalaš diehtu easkka 2 000 jagi maŋŋelis, go dáin báktesárgosiin.

– Gielladutkkit árvalit, ahte báktesárgosiid dahkan olbmot leat hállán juoga paleoeurohpalaš giela, dasgo sáme- ja suomagielat livčče sin mielas nuorabut go sárgosat. Das fuolátkeahttá, jus dál gávdnon báktesárgosiin ja juo ovdal boahtán dieđuin gávdnojit seammasullasašvuođat, leat bohtosat dehálaččat, Honkakoski dadjá.

Son bálkestage hástalusa dutkiide: sin bargu lea dutkat, mas duođain lea sáhka.

– Leago juogalágán historjá vajálduvvan dahje leago bávttiid sárgon olbmuid kultuvrras báhcán juoidá sápmelaš meavrresgáriid govaide. Jus dáid dieđuid gaskkas lea muhtinlágán liŋka, sávášin, ahte sápmelaččat ožžot iežaset ovdahistorjjá buoret oidnosii. De áiddo dál lea suopmelaš ja sápmelaš dutkiid áigi vuodjut ovttas dán áššái, Honkakoski dadjá.

Sámemusea arkeologa lohká govat leat dehálaččat dutkanmáilbmái

Sámemusea Siidda arkeologa Eija Ojanlatva atná Honkakoski barggu hui dehálažžan. Arkeologaid gaskkas leat ságastallan ođđa gávdnosiid birra sakka. Su mielde Honkakoski ođđa dutkanvuohki ja ođđa govat leat hui dehálaččat dutkanmáilbmái. Dál lea sáhka báktesárgosiin, mat leat hui viiddes áigodagas, badjel 3 000 jagis.

Saamelaismuseo Siidan arkeologi Eija Ojanlatva.
Sámemusea Siidda arkeologa Eija Ojanlatva lea duđavaš dieđuide, mat leat boahtán ođđa dutkanbohtosiin ovdán. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ojanlatva muitala, ahte Suomas leat oalle olu báktesárgosat. Jus geahččá stuorát guovllu, ovdamearkka dihte Norgga ja Ruošša sárgosiid, de daid dieđuid vuođul ođđa govat leat Ojanlatva mielde hui miellagiddevaččat, dasgo daiguin leat oktasaš temát.

Báktesárgosiin leat ovdalge dihtton govat, maid geavahit sámemytologiijas: eallit, duottargovat, guovžžat, beatnagat dahje gumppet, lottit, njuvččat, olbmot, meahcásteapmi, guolásteapmi dahje iešguđetlágán symbolat, dego beaivváš, logaldallá Ojanlatva.

Ojanlatva mielas livčče maid buorre beassat dutkat viidát guovllu, ahte makkárat leamašan eamiálbmogiid báktesárgosat obalohkái.

– Ovdal eai leat maiddái leamaš riikkarájit ja olbmot leat johtán báikkis nubbái, čilge Ojanlatva viidát guovllu dutkama mearkkašumi.

Dát ođđa govat addet olu materiála dutkamušaide. Ojanlatva jáhkká, ahte Honkakoski čohkken materiála movttiidahttá arkeologaid dutkagoahtit dáid báktesárgosiid.

Pekka Honkakoski
Dán gova ala Honkakoski lea čállán, mo ođđalágán teknihkka doaibmá. Teknihkka geavahuvvo rihkusteknihkalaš dutkamušain. Govva: Pekka Honkakoski

– Mu mielas livččii nu buorre dutkat oppa árktalaš guovllu, dego geađgeáigásaš sárgosiid. Ja go mis leat vel dat rumbbut, mat leat dušše 200 jagi boarrásat, de daid govaid sáhtášii dasto veardádallat, Ojanlatva suokkardallá.

Jus giinu álgá dutkat dáid báktesárgosiid, sávvá Ojanlatva, ahte Siiddas basttášedje fállát dieđuid dutkamii.

– Dieđusge lea dehálaš, ahte mii leat fárus dán dutkamušas ja muitalit, maid mii dáppe sámeguovllus diehtit.

Arkeologiija doseanta: "Máilmmigovas leat dakkár iešvuođat, mat leat maŋŋel oidnon sápmelaš oskkus"

Báktesárgosiin nákkosgirjji dahkan arkeologiija doseanta Antti Lahelma lea ovdanbuktán jurdaga, ahte boares meavrresgáriid govvamáilmmis lea sáhttán seailut juoidá báktesárggusáiggi kultuvrra jurddašanvugiin. Dát Honkakoski čohkken ođđa dokumentašuvdna doarju Lahelma oainnu.

Lahelma lohká, ahte son liiko olu Honkakoski čohkken materiálaide. Lahelma mielde bohtosat ledje miellagiddevaččat: oassi leamaš dieđus juo ovdal, oassi dulkomiin lea áibba ođđa.

– Govat sulastahttet olu ovdamearkka dihte Juksáhká, muhto dat ii dárkkut dan, ahte daid govaid dahkkit livčče sápmelaččat dahje sápmelašvuohta livčče oba leamašge vel dalle. Ii leat maiddái diehtu das, man giela sii leat hállán, čilge Lahelma.

– Leš dat mat beare olbmot ja hállán man beare giela, dan máilmmigovas leat dakkár iešvuođat, mat leat maŋŋel oidnon sápmelaš oskkus, son joatká.

Lahelma goittotge muittuha, ahte sáhka lea dál máŋggaid duháhiid jagiid boares sárgosiin. Vaikko dál hállatge seammasullasašvuođain sápmelaš govaiguin, ii sáhte lohkat, ahte dát báktesárgosat duođaš livčče sámekultuvrras – nuppe láhkai go vaikkoba meavrresgáriin.

Lahelma ávžžuhage jurddašit dáid sárgosiid olmmošgotti oktasaš árbin, iige daid gánnehivčče su mielas dohppestit politihkalaš kontekstii mielde ollenge.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä