Sápmi |

Barents Observer: Ruošša Jamalas juobe 80 000 bohcco nelgon jámas

Dutkit oaivvildit, ahte dálkkadatrievdan lea sivvan boazojámuide.

Poroja Jamalin niemimaalla.
Jamala guovllus Ruoššas leat árvalusaid mielde badjel 750 000 bohcco. Govva: Getty Images

Jamala guovllus Davvi-Ruoššas navdet juobe 80 000 bohcco nelgon jámas maŋemuš mánuid áigge, muitala Barents Observer.

Sivvan boazojámuide lea dat, go guohtuneatnamat leat jikŋon.

Guovllu boazodolliid mielde Jamala bohccuid guohtumat leat dál máŋgga sentte asu jiekŋagearddi vuolde. Nenetsaboazodoalli ja politihkkár Eiko Serotetto muitala, ahte bohccot jápmet, go eai fidne biepmu.

– Jus ná joatkašuvvá, de 300 bearraša Seyakha gilis nohkkojit oalát. Buot bohccot jápmet, dadjá Serotetto.

"Dálkkádatrievdan sivvan boazojámuide"

Jamala guovllus lei seamma sullasaš dilli maiddái jagis 2014. Boazodoallit jáhkket, ahte viiddis oljo- ja gássaindustriija dat lea sivalaš goavvejahkái.

Jieŋacuvkenfatnasat leat vuodján olles dálvvi meara alde Obluovttas, go guovllus ovddidit dál ođđa industriijafidnuid. Boazodolliid mielde rabas mearas boahtá čáhcelievla ja dat johtá nannáma guvlui ja jiekŋuda guohtumiid.

Dutkiid mielas boazodolliid teoriijat eai doala deaivása. Ruošša eanandieđalaš instituhta dálkkádatlaboratoria hoavda Vladimir Semjonov dadjá, ahte dálkkádatrievdan lea sivvan boazojámuide.

Jamala guovllus jahki 2020 lei olahus liekkas ja gaskamearalaš temperatuvra lei juobe čieža ceahki badjeleappos go dábálaččat.

Fuođđarat bohccuide, boaldámuš boazodolliide

Vearrámus dilli lea Seyakha guovllus, muhto garra dálvi sáhttá šaddat boazoealáhusa roassun olles Jamalas.

Báikkálaš eiseválddit leat dál fállagoahtán heahteveahki boazodolliide. Sabetta gávpogii leat fievrredan ođđajagimánus 40 tonna fuođđariid biebmama várás. Maiddái boazodolliide leat fállan gielkkáide boaldámušaid, vai sii besset doalvut fuođđariid bohccuide.

Eiko Serotetto oaivvilda, ahte boazodoallit fertejit dál ovddidišgoahtit iežaset ealáhusa.

– Jus mii eat daga dievaslaš doarjjaortnega boazodolliide, de mihkkege ii rievdda. Oljofitnodagat gal veahkehit min gaskaboddosaččat ja muitalit das de máilbmái. Odne dat gal veahkehit ja bibmet min, muhto maid boazodoalli ihttin borrá? Ii sutnje gal báze mihkkege, dadjá Serotetto.

Eiseválddit plánejit áidojuvvon boazodikšunguovlluid

Boazolohku lea loktanan Jamala guovllus mealgadit maŋemuš logiid jagiid áigge. Árvalusaid mielde guovllus leat badjel 750 000 bohcco.

Eiseválddit leat geahččalan máŋgii oažžut ealuid geahpebun ja ráddjet siiddaid johtima nu, ahte áigot vuođđudit sierra áidojuvvon boazodikšunguovlluid.

Eiseválddiid mielde áidojuvvon boazodikšunguovllut ožžot buoret vuoigatvuođaid eatnamii, muhto seammás dat galget maid čuovvut čavga johtin- ja eanangeavahannjuolggadusaid.

Boazolohku lea sturron seamma fárttain go oljo- ja gássaindustriija lea lassánan ja viidon Jamala guovllus. Industriija lea mielddisbuktán olu geainnuid, girdigittiid, ruovdemáđiijaid ja oljo- ja gássabohcciid.

Oljo- ja gássaindustriija pláne olles áigge lasi doaimmaid Jamala guvlui, nuba boazoealáhus šaddá olles áigge gilvalit ain eanet guohtuneatnamiid alde.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä