Sápmi |

Bealdovuomi skuvlla uvssaid evttohit giddet giđđalohkanbaji maŋŋá – oahppiid vánhemat eai áiggo vuollánit

Eanodaga gielddastivra mearrida skuvlla heaittiheamis njukčamánus.

bealdovuomi skuvla
Dálá dilis Bealdovuomi skuvla lea áidna unna giliskuvla Eanodaga gielddas. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Eanodaga gielddaráđđehus evttoha váldostivrii Bealdovuomi skuvlla heaittiheami dán giđđabaji maŋŋá. Evttohusa mielde Bealdovuomi skuvllalaččat ja oahpaheaddjit sirdásit Heahtá skuvlii boahtte čakčalohkanbajis. Gielddaráđđehus mearridii áššis ovttamielalaččat ikte vuossárgga.

Eanodaga gielddaráđđehus ákkastallá skuvlla heaittiheami pedagogalaš, sosiálalaš ja ruđalaš sivaiguin. Ákkat heaittiheapmái bohtet ovdan gieldda diŋgon čielggadeamis, mas guorahalle oahpahusa ja árrabajásgeassima bálvalandási ja -fierpmádaga.

Eanodaga gielddaráđđehusa ságadoalli Elli-Maria Kultima dadjá, ahte skuvlla heaittiheapmi lea váttis ášši gildii.

– Mii fertet smiehttat áššiid máŋgga geahččanguovllus, muhto seammás fertet maid bastit dahkat váttis mearrádusaid. Loahpalaččat áššis mearrida váldostivra, dadjá Kultima.

Eanodaga váldostivra gieđahallá Bealdovuomi skuvlla heaittiheami njukčamánu 11. beaivve.

Vánhemat plánejit miellačájáhusa

Bealdovuomi skuvllas leat dálá dilis vuođđooahpahusas guhtta oahppi ovdaskuvllas gitta nuppi luohkkái. Oahppit juohkásit sáme- ja suomagielat luohkkáide, nuba skuvllas leat guokte oahpaheaddji.

Vánhen Pigga Keskitalo ii leat mielas Bealdovuomi skuvlla heaittihanáigumušaide. Keskitalo mánát vázzet Bealdovuomi skuvlla ja jus skuvla dál heaittihuvvo, de mánáid skuvlamátki guhkku čavčča rájes. Bealdovuomis lea Heahttái birrasiid 30 kilomehtera.

– Dat lea váidalahtti ášši. Mánát gártet measta logi diimmu vahkkosaččat čohkkat linjabiillas dahje tákses. Dat lea buot eret sin iežaset lihkadeamis, dadjá Keskitalo.

Pigga Keskitalo
Pigga Keskitalo ja eará vánhemat plánejit miellačájáhusa. Govva: Yle Sápmi

Eanodaga gieldda diŋgon čielggadeami mielde smávva skuvllas leamašan váttis olahit pedagogalaš mihttomeriid. Čielggadeamis árvalit maiddái, ahte smávva skuvla sáhttá hehttet mánáid sosiálalaš ovdáneami. Keskitalo lea áibbas eará oaivilis.

– Unna skuvla lea dutkamušaid mielde gávnnahuvvon mánáide hui buorrin. Mu mielas dat lea hui šállošahtti, go dasa lassin sáhka lea vel dáid guovlluid ovtta boarráseamos skuvllain. Dat lea táhpa gillái, bearrašiidda ja mánáide, dadjá Keskitalo.

Keskitalo muitala, ahte Bealdovuomi skuvllas lea hui aktiiva astoáiggedoaibma. Giliskuvllas Eanodaga nuorttabeale giliid olbmot čoahkkanit duddjot ja lášmmohallat.

Vánhemat eai leat goit vel vuollánan ja áigot caggat skuvlla heaittihanplánaid.

– Mii leat plánen, ahte váldit olbmuid fárrui ja mannat dohko gielddadállui háleštit jođiheaddjiiguin. Leat maid háleštan, ahte mannat dohko gáhta ala doallat šiltamiellačájáhusa dán áššis, ja viggat das maid juohkit dieđuid. In mun livččii dán áššis nu johtilit gal vuolláneamen, dadjá vánhen Pigga Keskitalo.

Skuvlla leat áitán heaittihit máŋgii

Dálá dilis Bealdovuomi skuvla lea áidna unna giliskuvla Eanodaga gielddas. Skuvlla leat áitán heaittihit máŋgii ovdalge.

Mannan skábmamánus gieldda eallinfápmolávdegoddi evttohii gielddaráđđehussii ja váldostivrii, ahte Bealdovuomi skuvla galgá giddejuvvot jo jagi 2019 loahpas ja oahppit ja oahpaheaddjit sirdásit Heahttái dakkaviđe jagi 2020 álggus.

Gielda doalai áššis gullandilálašvuođa vel skábmamánu loahpas, muhto gieldda váldostivra ii geargan gieđahallat ášši juovlamánu čoahkkimisttis ja heaittiheapmi ii ovdánan. Nu skuvlla oahppit ja oahpaheaddjit besse joatkit Bealdovuomis vel giđđalohkanbaji.

Njukčamánu čoahkkin de čájeha, giddejitgo skuvlla uvssaid loahpalaččat dán giđa loahpas vai jorggihago dilli vel.

Jagis 2016 Bealdovuomi skuvlla 3.–6. luohká oahppit vázzigohte skuvlla Heahtás. Dušše 0.–2. luohkkálaččat báhce Bealdovuopmái.

Eanodaga gielddas leat skuvllat Gilbbesjávrris, Gárasavvonis, Heahtás ja Bealdovuomis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä