Sápmi |

Bearaš lea okta dehálamos áššiin sámenuoraid buresveadjimis – "Sámebearrašiid birgema suopmelaš máilmmis galggašii nannet"

Anáris ságastalle duorastaga sámebearrašiid árggas ja sámenuoraid dárbbuin.

Ásllat-Ovllá Länsman, Enni Similä ja Niila Rahko
Aslak Uula Länsman, Enni Similä ja Niila Rahko juogadedje iežaset vásáhusaid das, maid nuorat dárbbašit ja vurdet sámeservodagas. Govva: Jukka Keskitalo

Bearrašis ja birrasis lea stuorra váikkuhus sámenuoraid identitehtii guovtti kultuvrras ealedettiin.

Áššis ságastalle duorastaga Anáris ordnejuvvon semináras sámebearrašiid árgga birra. SámiSoster-searvi ja Oulu bismmagotti duopmokapihttal ordnen semináras gieđahalle áššiid, mat fámuidahttet sámebearrašiid árgabeaivvis. Ulbmil lei maid loktet ovdan, mo sámebearrašat leat sirdán árbevieruid ja giela buolvvas bulvii – ja ná nanosmahttán sámeservoša.

Seminára oktan fáddán lei sámenuoraid identitehta. Semináras dollojuvvuige panelaságastallan sámenuoraid árgabeaivvis, sin dárbbuin ja identitehtas guovtti kultuvrras. Panelistan ledje badjeolmmoš Aslak Uula Länsman, Sámiráđi oahpahalli Enni Similä ja Sámedikki nuoraidráđi lahttu, psykiátralaš buohccedivššár Niila Rahko.

Niila Rahko Oulus muitala, ahte seminára lei hui fámuiduhtti sutnje. Dat veahkehii su áddet iežas buorebut.

– Ságastallan álggii das, ahte mii lea sámevuohta, maid dat dárkkuha go lea sápmelaš, makkárat leat sámedábit. Dat attii munnje áddejumi das, manin mun láhtten juoganuláhkai dihto báikkiin, ahte dat lea dat mu sápmelaš bealli.

Niila Rahko
Niila Rahko bargá psykiátralaš buohccedivššárin Oulus. Son lea leamaš Sámedikki nuoraidráđi doaimmas mielde álggu rájes. Govva: Xia Torikka / Yle

Niila Rahko muitalii panelaságastallamis vásáhusaidis das, mo lei bajásšaddat gávpogis Roavvenjárggas ja makkár lea ain eallit gávpotsápmelažžan Oulus. Rahko oaidná dehálamosin birrasa.

– Mu eallimis buot stuorimus fápmu lea leamaš dat mu biras ja bearaš, mu vilbealit ja oarpmealit. Dajašin, ahte sámenuorat dárbbašit birrasa ja bearraša, daid olbmuid dasa lahka. Easkka dan maŋŋá bohtet oahpahus ja eará áššit.

– Sámebearraša birgema suopmelaš máilmmis galggašii nannet, eandalitge gávpotmánáid gaskkas. Vuoi sis lea vejolašvuohta doallat oktavuođa iežaset sámi olbmuiguin, lohká Rahko.

Girku maid doarjjan

Seminárii oassálastán Oulu bismmagotti bisma Jukka Keskitalo anii sámenuoraid panela oktan seminára dehálamos bottuin. Bisma muitala iežas smiehttan, mo girku sáhtášii doarjut sámebearrašiid gávpogiin. Son atná giela buot dehálamos áššin.

Oulu bismmagoddi geahččala buoridit searvegoddebargiid gielladáiddu miehtá Davvi-Suoma, ja ordne ovdamearkka dihte ovttas Sámi oahpahusguovddážiin guovtte jagi sámegiela neahttaskuvlejumi.

– Jurddašan, ahte galggašii leat sámegielat mánáid-, nuoraid- ja bearašbargu. Sáhtášeimmet bargat ovttasbarggu maiddái giellabesiiguin, smiehtada Keskitalo.

Niila Rahko atná girkku gielalaš doarjaga sámenuoraide dehálaš áššin.

– Dat lea stuorra ášši, ahte girku maiddái oasistis nanosmahttá sámevuođa ja sápmelaččaid dili.

Niila Rahko olles jearahallama ja eambo ságastallama fáttás sáhttá guldalit dán vahku Sohkaršohkka-sáddagis. Sáddaga sáhttá guldalit Yle Areenas dahje nuppádassii rádios otne bearjadaga diibmu 17:30–20:00.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä