Sápmi |

Bearjadaga studeantaiskosiin vuorus sámegiella vierisgiellan

Giđa studeantaiskosat álge maŋŋebárgga eatnigiela iskosiin ja otne bearjadaga vuorus leat vierrogielaid iskosat.

Ylioppilaslakkeja.
Dán giđa studeantagahpira geahččalit juksat sullii 43 000 studeantačálli olles riikkas. Govva: Emilia Korpela / Yle

Sámegielas lea vejolaš čađahit studeanttaiskosa davvi-, anáraš- ja nuortalašgielas. Gielaid sáhttá čállin juogo eatni- dahje vierisgiellan. Otne bearjadaga 13.3.2020 lágiduvvo sámegiella vierisgiellan iskkus

Sámegiella vierisgiellan iskosii leat giđđat 2020 almmuhan guovttis, okta davvisámegielas ja okta anárašgielas. Nuortalašgiela iskosii ii leat almmuhan oktage oahppi.

Giđđat 2019 davvisámegiella vierisgiellan čálle njealjis, anárašgielas viđas ja nuortalašgielas logis.

Dán jagáš vierisgiela oanehis oahppomeari iskosat almmustahttojit veaigin diibmu 15.15. Dat gávdnojit Yle Abitreenit -siiddus. Doppe beassá geahčat, makkár fáttat čállimiin ledje.

Studeantačállimat joatkašuvvet vel moadde vahku

Studeantačállimat joatkašuvvet vuossárgga ja dalle vuorus lea guhkes oahppomearri dahje gaskaguhkes oahppomeari čállin Suoma nuppi virggálaš gielas, nappo suoma- dahje ruoŧagielas.

Boahtte vahkus lea matematihkka čállin gaskavahku ja vieris gielas guhkes oahppomeari čállin bearjadaga.

Sámegiela čállin eatnigiellan ordnejuvvo maŋit vahkus, dasto vuossárga njukčamánu 23. beaivvi.

Iskkusbeaivvit leat maid vel maŋit vahku maŋŋebárgga earret eará oskkoldagas, servodatdiehtagis, kemiijas, eatnandiehtagis ja dearvvašvuođadieđus.

Studeantačállimiid maŋimuš beaivi lea duorastat, njukčamánu 26. beaivi. Dalle fáddan leat psykologiija, filosofiija, historjjá, fysihka ja biologiija.

Dáid čállinbeivviid maŋŋe abiturienttat besset viimmat bosihit. Iskosiidda oassálastet olles riikkas 43 263 oahppi. Dát lea 2992 olbmo eanet go giđđat 2019.

Reálaávdnasiid čállimat araduvvojit

Otne bearjadaga beaivit lea boahtán diehtu, ahte nu gohčoduvvon reálaávdnasiid stuđeantaiskosat áraduvvojit boahtte vahkkui. Nuba boahtte vahkus soapmásiin sáhttet leat iskosat vuossárggas duorastahkii.

Nuba iskkusbeaivvit leat maid boahtte vahko maŋŋebárgga ja duorastaga. Maŋŋebárgga čállet iskosa earret eará oskkoldagas, servodatdiehtagis, kemiijas, eatnandiehtagis ja dearvvašvuođadieđus.

Juo ovdal leai mearriduvvon matematihkka oanehis ja guhkes oahppomeari čállinbeaivi gaskavahkkui.

Duorastaga abiturieanttat čállet psykologiija, filosofiija, historjjá, fysihka ja biologiija.

Sámegiela čállin eatnigiellan fas maŋit vahkus, dasto vuossárga dán mánu 23. beaivvi. Dat bisuhuvvui ovddeš beaivemearis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä