Sápmi |

Beatnagat máhccan boazobargui – Dán áigge goit gáibiduvvojit áibbas ođđalágan dáiddut

Go mohtorfievrrut bohte boazodollui 60-logus, boazobeatnagat jávkagohte. Dál njealjejuolggagat leat fas máhccagoahtán bargui, muhto dain gáibiduvvojit áibbas ođđalágan dáiddut.

Porokoiraihmiset koolla.
Boazobeanaolbmot ledje čoahkkanan Ráji-Jovssehii bargobádjái ságastit boazobeatnagiid skuvlemis. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Boazobeanasearvi lágidii álgovahkus bargobáji boazobeanaeaiggádiidda Ráji-Jovssehis, Sámi bálgosa bigálusgárdde luhtte. Ulbmilin leai ságastallat beatnagiid skuvlemis ja maiddái hárjehallat áiddis geavatlaš barggu.

Ovdalaš áiggiin boazobeatnagat vuojehedje stuorra ealuid, ja vielpát ledje joavkku joatkkan oahppamin dan barggu. Nugo elliid máilmmis muđuige, buoremusat nuorra eallit ohppet barggu čuovvumin iežaset eatni láhttema.

Sámis goit ođđa áigi meastta duššadii boazobeatnagiid geavaheame. Árbevirolaš skuvlemii šattai boatkka, eaige ciikkut šat skuvle vielpáidis bargui. Skuvlemis fuolaha beatnaga eaiggát.

Skuvlemis ođđalágan gáibádusat

Ođđaáigge boazobeatnagis gáibiduvvojit máŋggalágan dáiddut. Bohccuid gohkkema lassin galgá leat maid meastta mohtoralmmái, go gálgá bissut mohtorfievrru fárus maiddái.

Buorre boazobeana lea vuos jegolaš, muhto dihtoláhkái maid gáibiduvvo garra luondu vai birge barggus. Maiddái sosiálalaš dáiddut leat dehálaččat, galgá birgehallat olmmošjoavkkus ja bigálusbáikkiin olbmuid siste. Ii galgga leat menddo golgui, ja deháleamos beatnagis lea buorre jietna. Ciellat galgá máhttit maid gohččumis vaikke mohtorgielkká alde, ja danin gáibiduvvo buorre jietna.

Boazobeanasearvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen Vuohčus muitala, ahte sin searvvi ulbmilin lea veahkehit beanaeaiggádiid skuvlendoaimmas.

Hanna-Riikka Kuhmonen
Boazobeanasearvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen Vuohčus sávvá, ahte boazodoallit váldet ain eambo beatnagiid bargui fárrui. Govva: Kaisa Aikio / Yle

– Boazobeatnagat leat máhccan bargui, mii lea buorre ášši. Muhto go skuvlenárbevierru meastta jávkkai ja diehtu das, mo beatnaga galgá skuvlet ja mo dan oažžut bargui fárrui, dasa bođii guhkes gaskka. Ollu diehtu jávkkai das, mo beatnaga oažžut fas bargui fárrui. Das mii geahččalit veahkehit, muitala searvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen.

Danin Ráji-Jovssehii ledjege čoahkkanan beanaeaiggádat ovttas beatnagiiguin vuos ságastallat geavatlaš barggus, ja maiddái hárjehallat.

Beana galgá juo vielppisin beassat bargobirrasii fárrui. Oahppan oainnat álgá dalán, ja dat bistá olles beatnaga eallinagi.

Barggut leat nuppástuvvan áiggiid mielde

Beanaeaiggát Leila Jaakkola Narkaus bálgosis Roavvenjárgga máttabealde muitala das, mo beatnaga barggut leat nuppástuvvan áiggiid mielde. Go son lea eret vuovdebálgosis, su beatnagis gáibiduvvojit nuppelágan dáiddut go duottarmáilmmis.

Su boarrásut beana, 7-jahkásaš Riitu lea juo oahppan nisu, muhto Naru-vielppis lea easka oahpahallamin. Naru-vielpás eanáš áigi golláge vel stoahkamii, muhto ovtta beaivvi galgá duostat dollet gazzaelliid maŋŋái.

Leila Jaakkola ja Rino
Riitu-beana lea čiežajahkásaš. Su eamit Leila Jaakkola gohčoda beatnagis boares rovván. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Vuosttamužžan dárbbu mielde beana ferte máhttit časkilit. Jaakkola beana lea skuvlejuvvon ohcat maid ráđuid suhkkes vuovddis. Gaskohaga reahkká maid ságastallan das, go bohccot bahkkehit bealdduide. Dalle su Riitu-ciiku dolle báikki ala.

– Gaskohaga šaddá vuojehit bealdobohccuid eret. Juos sarvvesčora boahtá ja joavkkus lea muhtin heargige, bargu lea váralaš, go dat sáhttet rohkkáhit. Juos beatnagis ii leat doarvái luondu, de táhpa beallaihan dat báhcá. Beana galgá vuojehit nu guhká, ahte vuolgga šaddá vaikke lagamuš jávrái, juos ii eará sadjái, muitala Leila Jaakkola.

Davveleappos Vuohčus leat guovttelágan eatnamat, nu vuovddit ja duottarmáilbmi, ja bálggus lea viiddis. Danin boazodoalli Jouko Hetta Runne-beana galgá fas máhttit nuppelágan dáidduid. Runne lea njuolga mohtoralmmái.

Jouko Hetta ja Runne
Runne-beana lea dehálaš skihpár iežas isidii Jouko Hettai. Vuohččolaš boazodoalli Jouko Hetta lea guovvamánu rájis dálostallan Rádje-Jovssehis Sámi bálgosa bigálusgárdde luhtte. Govva: Kaisa Aikio / Yle

– Dat lea dehálaš oassi su barggus. Runne máhtá leat njealjejuvllaga, biilla ja mohtorgielkká fárus. Dat ii gahča eret fárus go áibbas muhtimin dáhtul. Ja mii dehálaš, beana galgá leat jitnii ja gohččumis ciellat maid vuojedettiin gielkká alde, boazodoalli Jouko Hetta Vuohčus muitala.

Runne-beana maid gárddis čájehastá earáide, mo bohccuid doallat čoahkis. Smávva čorabihtá manná čoahkkái go Jouko Hetta huhccala Runne. Dát gánda gal juo máhttá albmáid bargguid.

Runne lea easka nuorra beana, jagi ja guokte mánu. Juos beana ii leat vel guovtte-golmma jahkásažžan oahppan barggus, dat ii oahpa goassige, oaivvilda Hetta.

Beatnagiid eallin nuppástuvvan

Boarrásut olbmot muitet dološ áiggiid, goas beatnagat ruhtte duoddaris stuorra ealuid maŋis. Dat lea dego niehkogovva, dološ muitu. Beatnagat máhtte iehčanat doaibmat ja bargat barggus.

Ođđaáiggis boazobeana čuovvu isidis su juolgemáddagis. Gohččumis de bargá maid bargá. Friddjaáiggis buot dát beatnagat ellet bearrašiinnis liegga stobus soffábuđehin, ja leat iežaset bearrašiidda dehálaččat.

Boazobeanasearvvi ságajođiheaddji Hanna-Riikka Kuhmonen háliida giktalit boazodolliid vel eambo skuvlegoahtit beatnagiid ja váldit daid bargui fárrui. Bargu lea deháleamos oahpaheaddji, nu maid dán dáhpáhusas.

– Ii leat guhká, go earát sáhtte čaibmat, juos giinu bođii gárdde lusa beatnagiin. Dál dilli lea nuppástuvvan, beatnagat leat eambo ja eambo ja dat illudahttá sakka, Hanna-Riikka Kuhmonen dadjá.

Ja miiba das, beare njunni beaškká ja bohccot ruohtastit, das dat álgá buorre boazobeatnaga bargoeallin.

Leila Jaakko, Riitu, Rino ja Kirsti Kustula.
Boazobeanasearvvi dáhpáhusain okta dehálaš bealli lea oahpásmuvvan nu guovtte -go njealjejuolggagiid gaskkas. Leila Jaakkola Riituin bođii báikki ala Roavvenjárggas ja Kirsti Kustula Rinon fas Avvila bálgosis. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä