Sápmi |

Biraskonflivttaid soabahallit deive Giehtaruohttasa boazosámiid – "Oažžutgo fállat biraskonfliktamállása?"

Moaddelogi Giehtaruohttasa boazoolbmá ledje disdaga čoahkkanan deaivat Lappi universitehta biraskonflivttaid soabahallanprošeavtta bargojoavkku. Ságastallamiid boađus lei, ahte dál lea maŋimus áigi váikkuhišgoahtit iežas áššiide, jus guovllu boazosápmelaččat vel háliidit, ahte Giehtaruohttasa boazoealáhusas lea boahttevuohta.

Heta Heiskanen lea nuorra dutki ja Lappi Universitehta prošeaktaidea eadni.
Heta Heiskanen lea nuorra dutki ja Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa - prošeaktaidea eadni. Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Cuoŋománus Yle Ođđasiin muitaluvvui, ahte tamperelaš dutki Heta Heiskanen lea vuolgimin Gárasavvonii čielggadit, makkár veahki boazosápmelaččat dárbbašit eanangeavahanáššiin.

Gažaldat lea Lappi, Tampere ja Helssega universitehtaid sihke Kone Foandda biraskonflivttaid soabahallanprošeavttas, man namma lea Saisiko olla ympäristökonfliktisoppaa? nappo Oažžutgo fállat biraskonfliktamállása?.

Prošeavttas lea áššedovdin vuoigatvuođadiehtágiid magisttar Ánne-Risten Juuso, gii galgá buktit prošektii máŋgga suorggi máhtu, daningo son lea neavttár ja bargan doaimmaheaddjin. Prošeavtta hovde vuoigatvuođadiehtágiid magisttar Leena Heinämäki.

Deaivvadeamis moaddelogi boazosápmelačča

Dutki Heta Heiskanen joavkkuinis ollii dán vahkus davás. Sii deive disdaga Giehtaruohttasa boazosápmelaččaid Gárasavvonis.

Čoahkkimii ledje boahtán moaddelogi boazosápmelačča.

– Dákkár čoahkkima lassin lea dehalaš deaivvadit maid guovttagaska boazosápmelaččaiguin, vai midjiide šaddá buoret ipmardus daid váttisvuođaid birra, maid boazosápmelaččat vásihit beaivvalaččat Giehtaruohttasa bálgosis, Heiskanen muitalii.

Dán vuoro biraskonfliktaprošeavtta olbmot leamašan Eanodagas bearjadaga rádjai.

"Stuorimus áittan bovremat"

Gárasavvona čoahkkimis bođii ovdan, ahte boazodoallit oidnet stuorámus áittan ruvkefidnodagaid ja Geologalaš dutkanlágadusa (GTK) málbmageahččaladdanbovremiid Giehtaruohttasis.

Boazodoallit vásihit, ahte fitnodagat ja GTK vigget bovret juohke báikkis ja dahkat várrejumiid.

Bovremat ja várremat leat dáhpáhuvvan juo máŋggaid logiid jagiid áigge. Boazosápmelaččat muitaledje, ahte sii eai dieđe man muttus ruvkefidnodagaid prošeavttat leat ja ahte dat buktá eahpesihkkarvuođa boazoealáhusa boahttevuođa plánemii, erenomažit nuorra boazodolliide.

Boazosápmelaččaid balut ja doaivvá

Čoahkkimis bođii ovdan boazodolliid ballu, ahte dáid áššiid váldin almmolašvuhtii sáhtálii buktit sidjiide ja sin ealáhussii vel eanet váttisvuođaid sihke ruđalaččat ahte beaivvalaš eallimii.

Ságastallamiid boađus lei goittotge, ahte dál lea maŋimus áigi váikkuhišgoahtit iežas áššiide, jus sii vel háliidit ahte Giehtaruohttasa boazoealáhusas lea boahttevuohta.

Ohcejoga diamántafitnodaga geassádeapmi buorrin ovdamearkan

Gárasavvona čoahkkimis namuhuvvui maid media ovttan buorrin gaskaoapmin váikkuhit áššiide.

Oktan ovdamearkan váldojuvvui ovdan diamantafitnodaga geassádeapmi Ohcejogas, daningo ruvkefidnodagat eai gierdde heajos mediabeaggima, mii ii leat sin imagoi, buktagiidda iige ruvkedoaimma álggaheapmái buorre.

Biraskonfliktaprošeavttas barget maid mediaámmátolbmot. Sin ulbmilin lea buvttadit sáme- ja eŋgelasgillii dokumeantafilmmaid prošeavtta vuođul.

– Lea dehalaš ahte ieža boazosápmelaččat muitalit iežas jienain ja amadájuin ealáhussii guoskkevas konflivttaid ja konflivttaid bohtosiid birra. Media bokte lea álkit doalvut dehalaš áššiid viidaset máilbmái diehtun ja seammás maid lasihit sápmelaš boazoealáhusa ipmárdusa, Heiskanen joavku muitalii.

"Boazosápmelačča árgabeaieallimii gullet konflivttat"

Lassin boazosápmelaččat muitaledje čoahkkimis maid eará ovdamearkkaid konflivttain, maidda sii maid háliidit prošeavttas veahki.

– Dat seamma váttisvuođat leat sihkkarit juohke sajis sámiid boazodoalloguvlluin: Giđđat leat ealuid guottetbáikkiin turisttat, báikkálaš olbmot ja maiddái virgeopmahasaid skohtervuodjimat hehtehussan, seammá váttisvuođat leat geasset njealljejuvlagiiguin, čoahkkimis bođii ovdan.

Gulahallandilálašvuođat iešguđet eanangeavahanoassebeliid gaskkal bohte maid ovdan eahkeda áigge.

– Váttisvuohtan lea dat, ahte virgeopmahasat eai leat geatnegahtton earágo ordnet čoahkkimiid boazosápmelaččaiguin; láhka ii geatnegahte virgeopmahasaid bargat, nu mot boazoolbmat evttohit. Duššiid čoahkkinastin duššastuhtta, boazoolbmát muitaledje.

Ministeriadásis maid beroštuvvan gullat boazosápmelaččaid váttisvuođaid birra

Biraskonflivttaid soabahallanprošeakta bistá juovlamánu lohppii.

Dutki Heta Heiskanen goitge lohpidii, ahte bargu ii noga vaikko prošeakta nohkáge.

– Maiddái riekteministeriija ja riekteáššeolmmái leat leamašan berostuvvan dan prošeavttas, daningo gávdno nu unnan diehtu boazosápmelaččaid guoski konflivttaid ja váttisvuođaid birra, Heiskanen muitalii.

Prošeaktajoavku veahkkin dan maŋŋelge go prošeakta nohká

Heta Heiskanen vásáhusaid mielde biraskonflivttaid soabahallamiidda laktasa ollu byrokratiija, mii doalvu ollu áiggi ja áššiid gieđahallamat ádjanit.

– Min prošeaktajoavku leage geavahusas vel prošeavtta maŋŋelge.

Hálddahusdiehtágiid ja servodatdiehtágiid magisttar Heta Heiskanen ieš lea bargame nákkosgirjji Tampere Universitehtas birrasa guoski olmmošrivttiin. Son lea asttoáiggis soabahallan iešguđetlágan riidodáhpáhusaid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä