Sápmi |

Boahkuheamit álge Sámis – boahkuhanávnnasboahtaliid mátkki guhkás davás berre bures plánet

Koronadávdda vearrás váikkuhusaid vuostá leat dál boahkut. Ohcejogas dikšosuorggi bargiid boahkuheapmi álgá duorastaga.

Markku Halonen, Utsjoki
Heahtedivššár Markku Halonen oaččui vuosttas koronabiikka Ohcejogas 7.1.2021. Golmma vahku geahčen das su koronasuddjema nannejit vel nuppiin biikkain. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Dikšosuorggi bargit Ohcejogas ožžo vuosttas boahkuid duorastaga ođđajagimánu 7. beaivve iđitbeaivve. Ná lea gollan logemat beaivve das go boahkuheamit EU riikkain álge.

Boahkuheamit koronadávdda COVID-19 vuostá álge máilmmis juovlamánus. Stuorra-Británnias čuggejuvvojedje Pfizer ja BioNTech -dálkkasfitnodagaid vuosttas biikkat juovlamánu 8. beaivve.

Eurohpa Uniovnna riikkat leat skáhppon boahkuid ovttas. Nuppi juovlabeaivve fabrihkas Belgias bohte vuosttas hivvodagat EU- riikkaide nu mo Supmii, ja maŋit beivviid Helssegis juo boahkuhedje.

Suoma beale Sámis vuosttas boahkuid oaččui ohcejohkalaš heahtedivššár Markku Halonen duorastaga iđđes ovcci áigge go su idjabargovuorru nogai. Son luohttá boahkuid fápmui ja ahte korona dainna vuoimmehuvvá.

– Lea buorre go viimmat besse boahkuheamit álgit. Dat dahká mealgat álkibun min divššáriid ja muđuige olbmuid eallima go ii dárbbašivčče šat máskkat oaivvis johtit iige dárbbaš oppa áigge ballat koronas, oaivvilda Halonen.

Vuosttažettiin boahkuhuvvojit dikšosuorggi bargit

Boahkuhanortnega lea dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádus (THL) ávžžuhan.

Ovdamearkan Avvila dearvvasvuođaguovddážis boahkuhit vuos seaŋgaossodaga bargiid dainna go ovddemušta sii dikšot infekšuvdnabuohcciid. Seammás Anár gielddas álggahit maiddái poliklinihka, laboratoriija ja heahtedivššu bargiid boahkuhemiid. Dasto boahkuid fidnejit bálvalandáluid bargit ja ássit.

Ohcejoga buohcceviesus boahkuid COVID-19 dávdda vuostá ožžot vuosttas vuorus guhtta dikšosuorggi bargi, muitala dikšunbarggu hoavda Päivi Kontio.

Päivi Kontio, Utsjoki
Dikšobarggu hoavda Päivi Kontio Ohcejogas sávvá ahte boahkuheamit besset ovdánit plánaidn mielde. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Dálá dieđu mielde okta boahkuhanávnnasboahtalaš juohkása guđa čuggestahkii.

– Logistihkas, boahkuhanávdnasiid fievrredeamis lea mearkkašupmi dasa mo boahkuheamit ovdánit. Ohcejohkii mii fidnet boahkuid ain gaskavahkko ja dat mearkkaša ahte dušše duorastat ja bearjadat leat boahkuhanbeaivvit, muitala Päivi Kontio.

Anára, Eanodaga ja Soađegiili gielddain boahkuhišgohtet koronadávdda vuostá ođđajagimánu nuppi vahkus.

Muonio-Eanodaga njunušdoavttir Teemu Taulavuori muitala, ahte dat boahkuhanávnnasmearri maid sii álggus fidnejit ollá aidd' al de dikšosuorggi bargiide.

– Moadde vahku das maŋŋil doaivvu mielde beassat boahkuhišgoahtit viidásabbot álbmoga, árvala Taulavuori.

Boahkuhanávdnasa ferte seailluhit ja fievrredit masá čađagalbmasis

Dálkkasfitnodagat leat plánen boahkuid juohkima ja fievrredeami nu ahte boahkuhanávnnas seailu rabakeahtes kássain olles logi jándora. Dat fal ferte leat 60–80 gráđa galbmasis olles dan áiggi. GPS-teknihkain čuvvot, ahte galmmas maid bissu fievrredanlođáid siste. Čoaskaskáhpes boahkuhanávnnas seailu eanemustá vihtta jándora.

Muhtun riikkain, nu mo Suomas, Frankriikkas ja Duiskkas, lea boahkuhemiid álgima maŋŋá gullon moaitámušat boahkuheami njoazes ovdáneamis. THL njunuš áššedovdi goittot dáhkida, ahte buot lea álgán bures. Ovdal geasi Supmii fitnašuvvá boahkuhanávnnas 5–7 miljon boahkuhangeardái. Dainna boahkuha 2–3 miljon olbmo.

– Lea loahppajahki 2021 ovdalgo oppa álbmot lea boahkuhuvvon, árvala njunuš áššedovdi Mia Kontio dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádusas.

– Go boahkuhanávnnas gáibida nu galbmasa, de dat dagaha erenoamáš ordnestallamiid, ovdamearkan boahkuheaddjitge galget leat juohke sajis doarvái, dadjá Mia Kontio.

Sairaanhoitaja saa koronarokotuksen Lapin keskussairaalassa
Guovddášbuohcceviesus Roavvenjárggas koronaboahkuheamit álge vuossárgga 4.1.2021. Govva: Tapani Leisti / Yle

Boahkut korona vuostá leat eaktodáhtolaččat ja nuvttá buohkaide sidjiide geat dan hálidit. Boahkut čuggejuvvojit guktii, válmmašteaddji rávvaga mielde nuppádassii golmma vahku geahčen vuosttas čuggemis.

Suomas lea dássážii váldojuvvon geavahussii Phizer- fabrihka nu daddjon RNA-boahkuhannávnnas. Das lea polyetylenaglykola (PEG) mii sáhttá soapmásiidda dagahit allergiijaid.

Eurohpas čohkkejuvvon dieđuid mielde unna oassi koronaboahkuid ožžon olbmuin leat almmuhan allergiareakšuvnnain. Dál lea goittot vuos unnán diehtu boahkuhanávdnasa liigeváikkuhusain.

Dearvvasvuođafuolahusa áššedovdit muittuhit ahte boahkuhemiin fuolakeahttá lea dehalaš čuovvut ain daid rávvagiid maid ulbmilin lea eastadit koronavirusa njoammuma ja leavvama, nu mo doallat gaskka eará olbmuide ja geavahit njunne- ja njálbmesuoji jus gaskkaid lea váttis doallat.

Beaividuvvon 7.1. diibmu 10.45: Lasihuvvon Päivi Kontio govva ja Markku Halonen kommeanta ja govva.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä