Sápmi |

Boahtte ija muitet Suomas sullii 5000 viesuhis olbmo – Sámis luonddudilit ja buorre sosiálafuolahus váikkuhit áššái

Boahtte idja gohčoduvvo viesuhemiid idjan.

Erja Morottaja
Viesuhemiid idja -dáhpáhusa dieđiheaddji Erja Morottaja lea fuolas erenoamážit das, go gáhta alde oidnojit ain eanet nuorra olbmot. Govva: Yle

Duorastaga 17.10. lea Ovttastuvvan našuvnnaid geafivuođa ja servodaga olggobeallái šaddama vuostásaš beaivi ja dan oktavuođas boahtte ija gohčodit Suomas viesuhemiid idjan.

Suomas leat čalmmustahttán viesuhis olbmuid dili viesuhemiid ijain jagi 2002 rájis. Dan dihte boahtte ija ordnejuvvojit iešguđetlágan dáhpáhusat miehtá Suoma. Davimus dáhpáhus lea dán jagi Roavvenjárggas.

Viesuhemiid idja -dáhpáhusa dieđiheaddji Erja Morottaja Helssegis muitala, ahte ássanviessu lea juohke olbmo vuođđo- ja olmmošriekti. Dán áigge máilbmi lea goit garas sidjiide, geat eai nákce dinet láigoruđaid dahje muđui hálddašit eallimaset.

Viesuheamit leat čielgasit eanet oaigegávpotguovllus ja eará stuorra gávpogiin go Davvi-Suomas. Viesuhemiin 80 proseantta leat almmáiolbmot, ja sin joavkkus leat ain eanet nuorra ollesolbmot. Viesuhisvuhtii dolvot dávjá alkohola, gárrenávdnasat dahje mielladearvvasvuođa guoski váttisvuođat. Suomas rehkenastet leat gáhtaid alde sullii 5000 viesuhis olbmo.

Viesuhisvuohta lea erenomáš áitta nissonolbmuide. Suomas ledje jagi 2018 badjel 1200 nissona, geat elle okto viesu haga. Viesuhis nissonat vásihit dávjá sihke veahkaválddi ja seksuála veahkaválddi. Dán jagi viesuhemiid ija erenomáš temán leage "Varjojen naiset" (sá. Suoivaniid nissonat) ja sin dilli.

soppatykki
Viesuhemiid ijas earret eará fállet olbmuide biepmu. Govva viesuhemiid ijas 2015. Govva: Marja Väänänen / Yle

"Dál máksit 90-logus"

Viesuhemiid idja -dáhpáhusa dieđiheaddji Erja Morottaja muitala, ahte dábálaččat viesuhis olbmot sivahuvvojit das, ahte sii leat ieža bilidan iežaset áššiidis ja danin leat šaddan viesuheapmin.

Morottaja lea fuolas das, ahte gáhta alde leat ain nuorabut ja nuorabut. Dat, ahte olmmoš ii nákce dikšut áššiidis, máksit láigguid, gohkket ja doallat viesu čorgadin, sáhttá leat čuovvumuš ruovttu dáhpáhusain.

– Dat vuollái 30-jahkásaččaid joavku, mii oidno doppe gáhta alde, stuorru jođánit. Go smiehttat goas sii leat riegádan, sii leat riegádan 90-logus, goas ruhtadoalus ledje heajos áiggit.

– Sii leat bajásšaddan dalle, go servodagas geahpeduvvojedje bálvalusat ovdamearkka dihte mánáidsuodjalusas. Jos váhnemiin leamašan juo váttisvuođat, de olmmoš lea sáhttán juo mánnávuođa rájis šaddat heajos eallinbálgá ala, ii leat ožžon nu buriid nisttiid eallima váras. Mis lea dál olgun gáhta alde sohkabuolva, mii dáid nisttiid ii leat ožžon, čilge Erja Morottaja.

Gielddat: Sámis eai leat viesuheamit

Ara (su. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, sá. Ássama ruhtadan- ja ovddidanguovddaš) statistihkaid mielde Davvi-Suomas ledje diibmá 47 viesuhis olbmo, geain čiežas sámeguovllus – buohkat Anáris.

Sámeguovllu gielddain eai goit dán jagi loga leat viesuhemiid.

Sosiálabarggu hoavda Kati Aikio Soađegili gielddas muitala, ahte gielddas eai leat viesuheamit. Gaskaboddosaččat muhtin sáhttá leat, muhto sivvan soaitá maid leat dat, ahte olmmoš lea vuordimin viesu dakkár guovllus, gosa háliida.

Kati Aikio
Soađegili sosiálabarggu hoavda Kati Aikio muitala gieldda eiseválddiid fuolahit das, ahte oktage ii báze viesu haga. Govva: Privahtta govva
Kati Aikio dadjá, ahte erenomáš váilevuohta lea uhca láigoviesuin, muhto gielddas leamašan áli goit viesut, maid fállat dárbbašeaddjiide.

Lešgo davviguovlluid luonddudilli dakkár, ahte viesuheamit eai leat.

– Dat lea áibbas vejolaš, go jurddaša dálveáiggige, gal dalle olbmos ferte leat gáhttu oaivvi alde ja goittot min gielddas eiseválddit barget dan ovdii, ahte oktage ii báze olggos. Mii dovdat iežamet olbmuid ja sin dárbbuid, dadjá Kati Aikio Soađegili gielddas.

Markku Korhonen asuu sillan alla.
Suomas leat sullii 5000 olbmo viesu haga. Govva: Mari Jäntti / Yle

Anáris huksejit, Eanodagas ja Ohcejogas guoros láigoviesut

Eanodaga ja Ohcejoga gielddat measta cakkás njálmmiin vurdet, ahte gielddaide fárrešii giinu. Goabbatge gielddas leat friddja láigoviesut fállamis boahttiide. Friddja viesuid oaidná gielddaid neahttasiidduin. Goappáge gielddas leat dán dilis guorusin 4–5 láigoviesu.

Váddáseamos viessodilli leamašan Anára gielddas, gos dálge leat 158 olbmo ohcamin viesu gielddas. Bealli ohcamušain leat dakkárat, ahte olbmot háliidit lonuhit láigoviesu juoga sivas.

Anára gielda maid ollesáiggi hukseha lasi viesuid.

– Dilli lea gaskkohagaid hástaleaddji, muhto ollesáiggi huksejuvvojit ođđa viesut. Dálge huksenfitnodagat álggahit 60 ođđa viesu huksema boahtte jagi ja dat bohtet Anárii ja Avvilii. Dan lassin gielda lea vel hukseheamen logi ođđa viesu. Dát áššit eai goit dáhpáhuva ovtta ijas, dadjá Inarin Vuokra-asunnot Oy beaivválaš jođiheaddji Sampo Kirjarinta Avvilis.

Maid son searvá Kati Aikio oidnui das, ahte davvin luonddudilli dat dáidá dikšut viesuhisvuođa viehka ollu. Olgoáimmu ovddas ii birrajagi oktageardánit birge.

– Luonddudilli soaitá dikšut ášši, muhto sihkkarit dat lea maiddái gielddaid sosiálafuolahus, mii sihkkarastá dan, ahte oktage ii báze viesuheapmin, dadjá Sampo Kirjarinta.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä