Suomen porokilpailijat -searvi lea mearridan, ahte ii lágit dán giđa boazucup-oassegilvvuid obanassinge. Maiddái Anára gonagasvuodjimat leat šluhttejuvvon. Sivvan leat koronadávdda dagahan ráddjehusat.
Suomen porokilpailijat -searvvi ságadoalli Seppo Koivisto mieđiha, ahte ii lean álki dahkat dán mearrádusa.
– Iihan dat álki lean, go olbmothan leat ráhkkanan gilvalit. Stuorámus ágga lei varra dat, go geahččit eai livčče beassan čuovvut gilvvuid báikki ala ráddjehusaid geažil, ja dat fas čuohcá midjiide ruđalaččat, čilge Koivisto.
Juos boazocup ordnejuvvošii, dat šattašii nu gilvvohalliide go lágideaddjiide njuolga noađđin, mii hehttešii maid eará eallima, muitala Suomen Porokilpailijat -searvvi várreságadoalli Juha Mikkola.
– Mii gilvalit guhtta vahkkoloahppa maŋŋálagaid, nu ahte mii gárttašeimmet váldit koránateastta juohke vahkus ja dan máksit ieš, ja dan lassin leat velá karantenas. Dat lea duođaige váttis, čilge Mikkola.
Vejolašvuođaid mielde lágidit unnit gilvvuid giđa áigge
Seppo Koivisto mielde searvi bargá olles áigge ovttas eiseválddiiguin ja čielggada vejolašvuođaid lágidit unnit gilvvuid giđa áigge, vaikko boazocup ii ollašuvage.
– Mis leat nu olu juniorvuoddjit, geain lea miella gilvalit. Jáhkán, ahte juogalágan gilvvut goit šaddet dán giđa, vaikko geahččit eai leatge fárus, dadjá Koivisto.
Anára gonagasgilvvut livčče lágiduvvon dán giđa juo 69. geardde. Gilvvuid gárte šluhttet maiddái diibmá, go dalle koronavirus leavvagođii máilmmis. Suomen porokilpailijat -searvvi ságadoalli Seppo Koivisto ii jáhke, ahte heargegilvvohallit das vuollánit ja heitet dápmamis herggiid.
– Heargegilvobiras lea nu viiddis ja das leat mielde olbmot miehtá boazodoalloguovllu. Jáhkán, ahte go dávda bisána, de olbmot leat vel buoret movttain fárus heargehommáin. Boazovaláštallan gal veadjá bures, ii dat koronai noga, dadjá Koivisto.
Heargevuoddji áigu dál dápmat herggiid vuosttaš geardde
Anárlaš Marko Tervaniemi lea vuodján herggiiguin lagabui 30 jagi. Boazocupas ja gonagasvuodjimiin son lea vuodján čuđiid ja čuđiid stárttaid. Gilvofebera lea darvvehan maiddái iežas mánáide. Beahttašupmi leamašange stuoris áiddo mánáid beales, go sis leamašan nu miella heargebána ala.
– Leahan dat ahkit, got eai boađe gilvvut. Mánát vurde hirbmat olu ja leat beahttašuvvan go gilvobadji ii álggege. Mii fertet ordnet muhtunlágan gilvvuid deike uhcit joavkkuin dahje hárjehallangilvvuid. De beassat goit vuodjit, árvala Tervaniemi.
Dán rádjai Tervaniemi lea vuodján dušše earáid herggiid, muhto dál šiljus leat gitta guokte varrása.
– Dál lea vuosttaš dálvi, go ieš geahččalan dápmat herggiid. Galhan mun lean oaidnán mo earát leat daid dápman, muhto in dieđe lihkostuvvágo dat mus. Gal mun máhtán vuodjit, muhto máhtángoson mun hárjehit daid, dat lea eará ášši, mojohallá Tervaniemi.
Heargevuoddjiveterána ii jáhke, ahte gilvomokta das unnu, vaikko dán giđa vuodjimat eai ollašuvage.
– Gal dat illu bissu, vaikko ii beasa gilvalit. Dat lea leamašan váibmoášši munnje, vaikko okta dálvi báhcáge gaskkas eret. Mánáid dihte mun maid barggan dán hommá, dadjá Tervaniemi.
Beaiváduvvon 20.1.2021 dii. 9.16 Juha Mikkola kommeanttaiguin.
