Sápmi |

Bohccobierggu imago geahččalit buoridit fidnuin – ulbmilin olahit eambbo golaheddjiid koronakriisa áigge

Koronadilli lea váikkuhan maid bohccobierggu vuovdimii ja dál boazobargiin lea vejolašvuohta oažžut veahki fidnus bohccobierggu márkanastimii.

Anna-Riikka Lavia
Prošeavtta koordináhtor Anna-Riikka Lavia mielas fidnu čujuha, ahte ovttasbargu lea buorre vuohki maid boazoealáhusa birrasis. Govva: Priváhtagovva

Bálgosiid ovttastusas lea jođus Boazoealáhusa ođđa doaibmamállet ja imagomárkanastin koronakriisas -fidnu, man ulbmilin lea buoridit boazoealáhusa imago ja álkidahttit bohccobierggu vuovdima koronakriisa áigge.

Prošeaktakoordináhtor Anna-Riikka Lavia mielde fidnu vulggii johtui dan sivas, go giđa áigge giddanedje máŋggat bohccobierggu vuovdinkanálat.

– Álggiimet smiehttat, ahte ferte gávdnat ođđa vuovdima ja márkanastima vejolašvuođaid, ja oažžut bohccobierggu beaggit eambbo vai dan nagodit jođihit koronadilis fuolakeahttá, muitala Lavia.

Vuolggasadji bohccobierggu imagos lea juo buorre

Bohccobierggus lea Lavia mielde buorre imago, muhto fidnuin geahččalit olahit eambbo golaheddjiid.

– Dat mas golaheaddjit gáibidit eambbo dieđu lea dat, mo bohccobiergu lea oažžun láhkai ja mo dan galgá geavahit borramušas. Oppalohkái miellagovva bohccobierggus ja vásáhusat leat buorit, čilge Lavia.

Prošeavtta áigge leat ođasmahttán Pororeseptit.fi-neahttasiiddu ja dat leat almmustahttojuvvon dán čavčča. Dál neahttasiiddu lea vejolaš ohcat ja gávdnat bohccobierggu vuovdiid oktavuohtadieđuid. Lavia mielde neahttasiidu galggašii dál vástidit eanet golaheddjiid dárbbuid.

– Doppe leat bures juo bohccobierggu vuovdit. Boazoealáhusa doaibmit leat vuolgán bures mielde prošektii, muitala Lavia.

Loahppajagi áigge lea vel ulbmil almmustahttit ođđa materiála fidnu olis.

– Digitála márkanastima oasil mis lea boahtimin áhčiidbeaivve álgovahkus boazobiebmovahkku ja dalle almmustahttojuvvojit reseaptafilmmat. Vel loahppajagis dahkkojuvvo ášši Poromies-áviisii boazoborramušain ja elektrovnnalaš vuovdinkanálaid vejolašvuođain, muitala Lavia.

Fidnu lea ožžon buori máhcahaga dán rádjai

Jus háliida oažžut iežas oktavuohtadieđuid Pororeseptit-fi-neahttasiidui vel dán jagi bealde, galgá oktavuođa váldit ieš prošeaktajođiheaddjái.

– Dasto boahttevuođas dohko siidduide bohtet rávvagat, go dát fidnu nohká jagi loahpas, ahte mo sáhttá registreret iežas bohccobierggu vuovdin. Dán dilis mun vuostáiválddán daid ja veahkehan registreremis, čilge Lavia.

Fidnu lea ožžon buori máhcahaga boazobargiin.

– Lea buorre mearka, ahte nu máŋgasat leat vuolgán mielde ođđa neahttasiidui. Orru čujuheamen, ahte dákkár ovttasbargu dárbbašuvvo maiddái boazoealáhusa birrasis. Jus jurddašit dán vuovdima ja márkanastima, de mun oainnášin, ahte dás gánnehivččii eambbo ovttasbargat, čilge Lavia.

Fidnu ruhtaduvvo Lappi lihtu Eurohpá Uniovnna guovloovddidanfoandda ruhtademiin. Fidnu vulggii johtui giđđat 1.5.2020 ja dat nohká dán jagi loahpas 31.12.2020.

Bálgosiid ovttastusas lea jođus fidnu, man ulbmilin lea álkidahttit bohccobierggu vuovdima ja márkanastima koronadilis. Prošeavtta koordináhtor Anna-Riikka Lavia mielde bohccobierggus lea juo buorre imago ja son muitala mo dan sáhttá vel buoridit. Jietna: Anni-Saara Paltto / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä