Sápmi |

Bohccuide eai hálit elektrovnnalaš bealljemearkkaid – Ollila: "Árbevirolaš bealljemearkka ovdii ii mana mihkkege"

Vaikko omiid galgá merket dán jagi álggu rájes elektrovnnalaččat, de boazodollui dákkár gáibádusat eai leat eiseválddiin goassege boahtán.

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Bálgosiid ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne OIlila oaivvilda, ahte bealljemearkkas bohcco dovdá juo guhkkin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Elektrovnnalaš gilkoriid dahje bealljemearkkaid geavaheapmi boazodoalus badjána ain gaskkohagaid ságastallamii. Vaikko eanan- ja meahccedoalloministeriija gáibida dán jagi álggu rájes merket omiid elektrovnnalaččat, de boazodollui dákkár gáibádusat eai leat eiseválddiid beales gal goassege evttohuvvon Suomas.

Bálgosiid ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne OIlila oaivvilda, ahte dálá dilis ii gávdno dakkár teknologiija, mii heivešii boazodollui ja sáhtášii boahtit árbevirolaš bealljemearkka báldii dahje sadjái.

– Árbevirolaš bealljemearkka ovdii gal ii mana mihkkege. Bealljemearkkashan don dovddat bohcco jo guhkkin, itge dárbbaš váldit dan oba gitta. Boazu ii streassaluva duššiid dihte, dadjá Ollila.

Ollila muittuha, ahte bohccot ellet friija luonddus ja jus dáidda galggašii juogalágan elektrovnnalaš mearkkaid dahje bilttáid bidjat, de dat eai oaččo leat lossadat.

– Gusaid e-gilkorat eai heive bohccuide. Lea sáhka goit guovtti aivve eará sturrosaš eallis, oaivvilda Ollila.

Boazoealáhus goit geavaha ain eanet ođđa áigge hutkosiid ja elektronihka.

– Sáhttá leat, ahte boahttevuođas bohtet dakkár elektrovnnalaš veahkkeneavvut, mat heivejit bohccuide. Muhto dat ferte mannat nu, ahte mis leat álggos doaibmi rusttegat ja de easka mii mearridit, ahte mo daid galgá álgit geavahit, dadjá Ollila.

"Sáhtašii leat ávki boazodollui"

Muttošjávrri bálgosa boazoisit Osmo Seurujärvi jáhkká, ahte elektrovnnalaš merkemis sáhtášii leat juogalágan ávki boazodollui.

– In mun dál jáhke, ahte dat vaháginge lea. Muhto várrugas goit livččen. Iihan boazu leat dego gussa. Boazu lea meahcis, itge don dieđe juste gos dat lea, smiehtada Seurujärvi.

Seurujärvi oaivvilda, ahte badjeolbmot gal mielas váldet ođđa elektrovnnalaš hutkosiid atnui.

– Mishan leat gps-sáddenrusttegat, dronet ja gielkkát.

Stuorámus gažaldahkan Seurujärvi bijašii goit dan, ahte gii elektrovnnalaš merkenvuogádaga háliida.

– Leatgo dat badjeolbmot ieža vai eiseválddit, dat lea gažaldat.

Norggas bohccuid áiggoše merkegoahtit elektrovnnalaččat

Norggas elektrovnnalaš merken lea boahtime ođđa boazodoalloláhkii. Norgga stuorradiggi mearridii jagis 2019, ahte juohke boazu galgá indiviidamerkejuvvot, nappo bohccuid galgá merket digitálalaččat RFID-datachippain árbevirolaš bealljemearkka lassin. Dassážii ođđa merkenvuogádat ii leat goit vel váldojuvvon atnui, go láhka lea ain válmmaštallamis.

Norgga beale boazodoallit ja Sámediggi leat vuostálastán garrasit elektrovnnalaš merkenvuogádaga ja oaivvildit, ahte dainna lágiin geahččalit dáruidahttit boazodoalu. Norgga boazosápmelaččat ballet digitála merkema geahnohuhttit ja jávkadit boazodoalu árbedieđu.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä