Sápmi |

Buot lahtut eai dohkket Sámedikki viggamušaid gomihit AHR mearrádusaid ja ná fidnet 97 olbmo eret jienastuslogus – ságadoalli bealušta: "Hui dehálaš vuođđoprinsihppa"

Njeallje sámediggelahtu leat váidán Sámedikki stivrra mearrádusa ohcat burgima alimus hálddahusrievtti jagiid 2011 ja 2015 mearrádusaide.

Sámediggi
Buohkat eai leat duđavaččat Sámedikki stivrra viggamušaide gomihit alimus hálddahusrievtti guvttiin válggain dahkan mearrádusaid ja ná fidnet 97 olbmo eret Sámedikki jienastuslogus. Govva: Vesa Toppari / Yle

Njeallje sámediggeáirasa leat váidán Sámedikki stivrra aiddo dahkan mearrádusa viggat gomihit Suoma alimus hálddahusrievtti mearrádusaid válgalogahallanáššiin.

Anárlaš áirasat Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila ja eanodatlaš Pigga Keskitalo moitet váidagisteaset Sámedikki stivrra das, go dat lea mearridan áššis okto iige leat buktán dan Sámedikki dievasčoahkkima gieđahallamii.

– Ášši ii leat buktojuvvon Sámedikki čoahkkimii dego njuolggadusat, bargoortnet, gáibidit. Dát lea stuorra, viidát váikkuheaddji ášši, man livčče galgan buktit dievasčoahkkimii. Dan dihte stivrra mearrádusat leat lágaheamit, lahtut oaivvildit váigadisteaset Sámediggái.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio šiitá čuoččuhusaid lága rihkkumis.

– Sámediggeláhka čujuha válgalogahallamii guoski áššiid njuolga válgalávdegoddái ja stivrii. Dát ášši gullá válgaáššiide, main stivrras lea váldi doaibmat, Sanila-Aikio ákkastallá stivrra doaibmanvuogi.

Dát ii leat vuosttas geardi, go Sámedikki stivra ohcá alimus hálddahusrievtti mearrádusaid burgima. Stivra lea áratge ohcan burgima alimus hálddahusrievtti jagi 2011 mearrádusain. Dalle AHR ii miehtán burginohcamuššii iige burgán mearrádusaid.

– Dan oktavuođas oktage ii bidjan gažaldatvuložin dan, ahte stivrras ii livčče lean mearridanváldi áššis, Sanila-Aikio fuopmášahttá.

Mas lea jearaldat?

Jearaldat lea das, go Suoma alimus hálddahusriekti dohkkehii sámediggeválggain 2011 ja 2015 válgalogahallamii 97 olbmo Sámedikki dáhtu vuostá. Sámedikki válgalávdegoddi ja stivra eai lean dohkkehan olbmuid jienastuslohkui, ja sii ledje váidán áššis ovddosguvlui. Alimus hálddahusriekti anii sin sápmelažžan ja dohkkehii jienastuslohkui, nappo attii sidjiide vuoigatvuođa sihke jienastit ja álgit evttohassan sámediggeválggain.

Alimus hálddahusrievtti jagi 2015 mearrádusas váidaleigga Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošriektekomiteai priváhta olmmožin Sámedikki dálá ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja Sámedikki ovddeš ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi. Olmmošvuoigatvuohtakomitea celkkii dán guovvamánus, ahte Suoma alimus hálddahusriekti doaimmai boastut, go mearridii áššis nuppeláhkai go Sámediggi.

Sámedikki stivra válmmaštallagođii alimus hálddahusrievtti mearrádusaid burginohcamušaid dalán guovvamánus. Ohcamuša dahkamii bálkkáhuvvui vuoigatvuohtadiehtaga doavttir Markku Kiikeri. Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio atná burginviggamušaid dehálažžan.

– Lea hirbmat dehálaš muitit dán ášši oktavuođas, ahte dás lea gažaldat hui dehálaš vuođđoprinsihpas, sápmelaččaid iešmearridanrievttis. Das, ahte sápmelaččain lea riekti mearridit iežaset siskkáldas áššiin.

Buohkat eai leat ovtta oaivilis

Buohkat eai goit leat duđavaččat Sámedikki stivrra viggamušaide gomihit alimus hálddahusrievtti guvttiin válggain dahkan mearrádusaid ja ná fidnet 97 olbmo eret Sámedikki jienastuslogus.

Áirasat Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila ja Pigga Keskitalo oaivvildit, ahte stivra ii leat ovdánan áššis dego láhka gáibidivččii. Sii oidnet, ahte maiddái Ovttastuvvan Našuvnnat lea meaddán áššis váilevaš dieđuid dihte.

– ON olmmošvuoigatvuohtakomitea lea ožžon váidalusa ovttaskas olbmuin, iige leat dutkan ášši doarvái. Dan oaivil vuođđuduvvá ovttabealat ja válljejuvvon dieđuide, iige dat sáhte leat vuođđu Sámedikki stivrra dálá doaimmaide, váidit čállet váidagis.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte dát ii doala deaivása.

– Olmmošriektekomitea lea gullan viidát sihke váidiid ja Suoma stáhta. Komitea mearrádus vuođđuduvvá siviila- ja politihkalaš rivttiid soahpamuša dulkomii, iige dasa, makkár dieđut dasa leat addojuvvon, Sanila-Aikio deattuha.

Erenoamáš boastut váidiid mielas lea dat, go Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea váidán áššis olmmošriektekomiteai priváhta olmmožin, ii Sámedikki namas.

– Ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea dahkan váidalusa priváhta olmmožin. Stivrras ii dan dihte leat maiddái riekti addit ságadoallái rievtti ovddastit olles sámeálbmoga, njeallje lahtu oaivvildit.

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-Aikio. Govva: Jonne Järvinen / Yle

Tiina Sanila-Aikio ii oainne áššis váttisvuođa.

– Mun in oainne iežan easttalažžan danin, go mun lean doaibman Sámedikki stivrra mearrádusa vuođul ja diená Sámedikki bealis. Lean doaibman ságadoalli sajádaga ja namalassii stivrra mearrádusa vuođul.

Váidiid mielas stivrras ii leat maiddái leamaš vuoigatvuohta bálkkáhit Markku Kiikeri dahkat burginohcamušaid.

– Stivrras ii leat leamaš vuoigatvuohta addit hálddahushovdii lobi bálkkáhit olbmot čállit burginohcamušaid, daningo dasa ii leat várrejuvvon ruhta bušeahtas ja doaibmaplánas. Sámediggelága mielde Sámediggi mearrida oktasaš ruđaid geavaheamis, váidit deattuhit.

Tiina Sanila-Aikio dadjá, ahte dán lunddot áššiin meannudit jámma seammasullasaččat.

– Burginohcamušaid mearreruhta lea váldojuvvon Sámedikki doaibmamearreruđain, áibbas seammaláhkai go mii leat ovdamearkka dihte gollerogganáššiid oktavuođas dárbbašan mearreruđaid iešguđetlágan diggogeluide dahje áššedovdigoluide. Dat mannet bargoortnega mielde Sámedikki stivrra dahje hálddahushoavdda mearrádusain, čilge Sanila-Aikio.

Okta váidiin lea ieš beassan válgalogahallamii AHR mearrádusain

Okta váidiin, anárlaš Kari Kyrö lea okta daid 97 olbmos, geat leat beassan Sámedikki válgalogahallamii alimus hálddahusrievtti mearrádusain. Son ozai válgalogahallamii dalle nuppi háve.

– Dat lei loahppageassi 2011, go ožžon das dieđu. Dat lei ilolaš ja liekkus dovdu.

Kari Kyrö
Kari Kyrö. Govva: Gabriela Satokangas / Yle

Kari Kyrö dadjá, ahte válgalogahallamii gullan lea sutnje dehálaš ášši. Danin son atná Sámedikki álggahan burginproseassa unohassan.

– Das leat guokte ášši. Das lea dat identitehta almmolaš dovddasteapmi ja de dat, ahte beassá mearridit iežat áššiin. Dát lea hui morašlaš dilli.

Váidit gáibidit, ahte ášši gieđahallo ođđasis

Váidi Anu Avaskari atná čuolbman dan, ahte válgalogahallamii alimus hálddahusrievtti bokte dohkkehuvvon olbmot gieđahallojuvvojit dál oktan joavkun.

– Dát 97 olbmo gieđahallojuvvojit oktan joavkun, stivra ohcá burgima daidda buohkaide hávil. Dát lea hui fuolastuhtti. Jos olmmoš leamaš jo guokte válgaáigodaga válgalogahallamis, ja dál su hálidit doppe eret, de galhan dat oalle ártet orru, imaštallá Anu Avaskari.

Anu Avaskari, Sámediggi, Saamelaiskäräjät
Anu Avaskari. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámediggelahtut Anu Avaskari, Kari Kyrö, Tanja Sanila ja Pigga Keskitalo gáibiditge, ahte Sámedikki stivra gieđahallá ášši ođđasis. Váidit maiddái gáibidit, ahte Sámedikki stivra njulge ja dievasmahttá ON olmmošvuoigatvuohtakomiteai addojuvvon dieđuid.

– Ášši galgá gieđahallat ođđasis, daningo stivra ii leat čuvvon áššis mearridettiin hálddahus- ja sámediggelága, ja dat leat Sámedikki bargoortnega vuostá.

Tiina Sanila-Aikio lea eará oaivilis.

– Stivra ii leat bargan bargoortnega vuostá, daningo válgaaáššit leat dakkárat, mat njuolga čujuhuvvojit sámediggelágas válgalávdegoddái ja maiddái Sámedikki stivrii, son geardduha.

Ságadoalli Tiina Sanila-Aikios ja lahttu Anu Avaskaris leatge oalle earálágan vuordámušat burginproseassa ektui.

– Suopmahan lea riektestáhta ja dáppe mii čuovvut alimus hálddahusrievtti mearrádusaid. Mun luohtán alimus hálddahusriektái ja riektestáhta prinsihpaide, Avaskari muitala.

– Mun sávan, ahte mearrádus boahtá ovdal čavčča válggaid vuoi Suoma stáhta čájeha, ahte dat efektiivvalaččat bidjá doibmii olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusa, dadjá Tiina Sanila-Aikio.

Dievasmahtton 5.4.2019 diibmu 16.35 Kari Kyrö kommeanttaiguin.

Dievasmahtton 6.5.2019 diibmu 9.56 diehtokássain ON olmmošriektekomitea čovdosiin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä