Sápmi |

Buvttadeaddjis: Yle Sápmi fállá sámediggeválggain válgamášena, buohkaide rabas gažadandilálašvuođaid ja somevideoráiddu

Yle Sámi válgabuvttadeaddji Aletta Lakkala sávvá golmma hui iešguđetlágan válgabálvalusa leat sámeálbmogii buorre veahkkeneavvun, go lea áigi mearridit, gean jienastit.

Yle Sámi válgabuvttadeaddji Aletta Lakkala
Govva: Vesa Toppari / Yle

Válgabuvttadeaddji Aletta Lakkala muitala Yle Sámi válgasisdoaluin Buorre iđit Sápmi -sáddagis.
Suoma sámediggeválggat lahkonit olles fártta ja vaikko válggaid ollašuvvan leamašge dán háve gaskkohagaid eahpečielggas, lea Yle Sápmi ráhkkanan válgafálaldagaidasas dego dábálaččatge.

Yle Sápmi buvttada dán čavčča sámediggeválggaide golbma váldofálaldaga, mat veahkehit jienasteaddjiid gávdnat alcceset daid buot heivvolamos evttohasaid, muhto mat maiddái addet evttohasaide vejolašvuođa rahpat iežaset jienasteaddjiide. Golbma váldofálaldaga leat válgamášen, buohkaide rabas gažadandilálašvuođat ja sosiála media videoráidu.

Válgamášen lea máŋgasii oahpis sámediggeválggain 2015, go Yle Sápmi vuosttas geardde buvttadii bálvalusa golmma sámegillii. Maiddái dán háve válgamášena beassá geavahit anáraš-, davvisáme-, nuortalaš- ja suomagillii. Válgamášenis jienasteaddji sáhttá ohcat alcces evttohasa, guhte lea suinna eanemus ovttaoaivilis áššiin. Mášenis leat gažaldagat sámeservodaga siskkáldas áššiin, dego sámegielas, -kultuvrras ja vuoigatvuođain, muhto gažaldagat gusket maiddái sáme- ja váldoservodaga gaskavuođaid, birasáššiid ja fáttáid, mat ságastahttet máilmmeviidosaččat. Válgamášenis jienasteaddji beassá maiddái oahpásmuvvat dárkilabbot juohke evttohassii, go mii leat bivdán sin muitalit vuođđodieđuid lassin iežaset birra veháš eambbo ja namuhit earret eará golbma válgalohpádusa. Válgamášen rahpasa Yle Sámi neahttasiiddus vuossárgga 2.9. – seamma beaivve go Sámediggi sáddegoahtá jienastangirjjiid olbmuide.

Dasa lassin Yle Sápmi sávvá buohkaid buresboahttin gažadandilálašvuođaide, mat ordnejuvvojit Anáris ja Helssegis. Dilálašvuođain namalassii dii, jienasteaddjit, beassabehtet jitnii ja ieža gažadit evttohasaid didjiide dehálaš áššiin. Ságastallama láidesteaba doaimmaheaddjit Aslak Paltto ja Martta Alajärvi. Álbmottenttet ordnejuvvojit Anára Sajosis duorastaga 22.8. diibmu 13–14, Helssega guovddášgirjerájus Oodis vuossárgga 26.8. diibmu 13–14 ja Anára Sajosis duorastaga 29.8. diibmu 13–14. Ii dárbbaš goittotge leat fuolas, jos ii beasa oassálastit dilálašvuođaide: buot dáhpáhusat govvejuvvojit ja almmustahttojuvvojit diibmosaš prográmman Yle Areenas vuossárgga 9.9. ja čuojahuvvojit jietnan rádios Yle Sámi Dearvva! Tiõrv! Tiervâ! -sáddagiin 9.–11.9. diibmu 15–16. Dasa lassin sii, geat eai beasa báikki ala, sáhttet maŋŋebárgga 20.8. rájes sáddet Yle Sámi neahttasiiddu bokte gažaldagaid, maid láidesteaddjiguoktá sáhttiba jearrat evttohasain jienasteaddjiid bealis. Dilálašvuođat leat suomagillii, muhto Yle Areenas almmustuvvi prográmmat tekstejuvvojit davvisámegillii. Giellaválljejupmái leat moaddege siva: mii leat vásáhusaideamet vuođul gávnnahan, ahte gulahallama ja dan mielde buorre journalisttalaš sisdoalu dáfus dákkár dilálašvuođaid dulkon báikki alde njealji gillii ii leat buot buoremus čoavddus – ja nuppe dáfus mii atnit erenoamáš dehálažžan, ahte sámegiella oidno maiddái čálalaččat. Mii leimmet sávvan beassat ordnet ovtta dilálašvuođa maiddái Roavvenjárggas, muhto váidalahtti dohko eai boahtán doarvái almmuheamit evttohasain. Govventeknihkka fas ráddjii vejolašvuođaid ordnet dilálašvuođaid eará guovlluin Sámis.

Min goalmmát váldofálaldat dáid válggaide lea somevideoráidu. Dán fálaldaga huksedettiin mii leat smiehttan erenoamážit sámenuoraid. Mii leat hálidan bargat dan ovdii, ahte nu máŋga sámenuora go vejolaš fuomášivčče válggaid, oahpašii dovdat evttohasaid ja movttiidivčče jienastit. Das fuolakeahttá mii dieđus sávvat videoid juksat buohkaid. Somevideoráiddu bargá Yle Sámi nuorra ollesolbmuid doaimmahus Sohkaršohkka, ja mii sávvat dan fállat jienasteaddjiide árbevirolaš válgafálaldagaid lassin geahppa, hearvás ja guoimmuheaddji sisdoalu. Ráidu sisttisdoallá oanehis videoid, diehtogilvvuid, maidda oassálastet guokte sámediggeválgaevttohasa hávil. Mii leat jearran sámenuorain oainnuid ja jurdagiid sidjiide guoskevaš áššiin ovttasbarggus Sámedikki Nuoraidráđiin ja Suoma Sámi Nuorat -servviin, ja gilvvus de iskat, man bures sámediggeválgaevttohasat dovdet nuoraid jurddašeami. Somevideoráidu dahkko anáraš-, davvisáme-, nuortalaš- ja suomagillii, dan mielde, man giela evttohas lea válljen geavahit videos. Juohke video maiddái tekstejuvvo seamma gillii. Somevideoráidu almmustuvvá duorastaga 5.9.

Yle Sámi válgafálaldagaid olgguldas hápmi lea dán háve plánejuvvon ovttas Yle grafihkkadoaimmahusain ja jietnamáilmmi lea ráhkadan Yle Sámi doaimmaheaddji ja musihkkár Mikkâl Morottaja.

sámediggeválggat 2019, vaaligrafiikka logo ja teksti
Yle Sámi válgafálaldagaid grafihkka lea plánejuvvon ovttasbarggus Yle grafihkkadoaimmahusain. Govva: Matti Kurkela / Yle
Mii sávvat dán golmma fálaldaga leat sámeálbmogii buorre veahkkeneavvun, go lea áigi mearridit, gean jienastit. Mii leat geahččalan sihkkarastit, ahte jienasteaddjit ožžot mearrádusaset doarjjan doarvái dieđuid. Ovdamearkka dihte válgamášenii mii leat čoaggán evttohasain dieđuid eanet go ovdal. Buohkaide rabas válgaságastallamat vuot addet jienasteaddjiide vejolašvuođa gažadit evttohasaid aiddo fal sidjiide dehálaš áššiin. Somevideoráidduin mii sávvat válggaid juksat ain buorebut sámenuoraid ja buktit evttohasaid vuosttas háve ovdan áibba earálágan oktavuođas.

Mii Yle Sámis doaivut sámeálbmoga ávkašuvvat válgasisdoaluineamet ja sávvat buohkaid váimmolaččat buresboahttin golmma gažadandilálašvuhtii!

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä