Sápmi |

Čearpmahat-joavkkus liikojedje – dán háve goit báhce bálkkašumiid haga

Vuohču skuvlla teáhterjoavku Čearpmahat oassálasttii sotnabeaivve bihtáinis "Gufihttariid máilmmis" Teatris-dáhpáhussii Jyväskyläs Gaska-Suomas.

Vuohču skuvla oahpit
Lávddi alde Biret Inger-Maria Vars, Sinna-Briitta Sieppi, Helli Alakorva ja Mihkkal Máhtte Magga bihtáinis Gufihttara máilmmis. Govva: Kaisa Aikio / Yle

Teatris lea riikkaviidosaš teáhtersuorggi dáiddadáhpáhus nuoraide ja dan lágideaddjin lea Nuorra kultuvra -organisašuvdna. Vuohču skuvlla joavku vuittii cuoŋománus sámenuoraid dáiddadáhpáhusa Anáris, ja dan bokte sii besse mielde Teatrisii.

Čearpmahat-joavkku gilvobihtá namma lei Gufihttarii máilmmis. Bihttá čuovvu dološ sámemáidnasa, mas olbmos lea vejolašvuohta galledit gufihttariid máilmmis. Galledeaddji galgá goittotge muitit ovtta ášši, gufihttariid máilmmis ii oaččo maidige borrat amas darvánit dohko.

Gufihttarnieiddat dájuheaba bártni

Muitalusas beassá čuovvut go gufihttarnieiddat hohkahallaba sámegándda fárrui iežaset riikii, mii lea gos nu eatnama vuolde. Doppe čohkká maid ieš gufihttaráhkku goađistis. Mátkkistis gánda muitá olbmuid váruhusaid – ii oaččo borrat maidige vai beassá fas eret. Nieiddat soitet veháš behttot dán dilis.

Rollain ledje Vuohču skuvlla nuppi luohká oahppi Biret Inger-Maria Vars ja njealját luohká oahppi Helli Alakorva gufihttarnieidan, njealjátluohkkálaš Mihkkal Máhtte Magga sámeboján, ja gávccátluohkkálaš Sinna-Briitta Sieppi gufihttaráhkkun. Čájáhusa bagadallin lei oahpaheaddji Mathis Ole Vars.

Dán vuoro vuohččulaččat báhce Teatris-lávddis stipeanddaid dahje gudnegirjji haga. Sii eai goit orron dasa nu behtton. Uhcit nieidda guovttos nanniiba, ahte soai goit leigga vuordán mátkki dan rájis go gulle beassat Jyväskyläi. Ja maidbat bohtosis go máddinhan lei geassi.

Nuorra čájáhallit
Nuorra sápmelaš čájáhallit, boahttevaš teáhternásttit? Govva: Kaisa Aikio / Yle

Nieiddat liikojedje sápmelaččaide

Sotnabeaivve stohpu lei dievva go Vuohču mánát gorgŋejedje teáhterlávddi ala. Boahttit ledje juobe nu ollu, ahte muhtimat báhce vel olggobealláige.

Gehččiid joavkkus ledje maid golbma nieidda Mikkeli gávpogis Mátta-Savo eanangottis. Sii nannejedje ovttain njálmmiin, ahte man ollu liikojedje dán bihtás.

Johanna Lampinen ja Aada Lahtinen.
Dát máttasuopmelaš nieidda guovttos, Johanna Lampinen ja Aada Lahtinen Mikkelis liikuiga Vuohču mánáid teáhterbihttái. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Mu mielas dát bihttá lei hui vuogas ja duohta somá, ahte sápmelaš kultuvra beassá mielde dákkár stuorra teáhterfestiválii. Sápmelaččaid jietna beassá gullosii ja čájáhallit ledje nu issoras čábbát ja mun liikojin duođaige olu, dadjá Johanna Lampinen Mikkelis.

– Mun njuolga njuorrasin dán bihtá áigge, mus measta juo bohte gatnjalat čalmmiide, go sii ledje nu söhtat, dadjá fas Aada Lahtinen Mikkelis.

Goalmmát nieida, Venla Hurskainen lea seamma oaivilis skihpáriiddisguin. Son muitala, ahte beroštupmi sápmelašvuhtii geasuhii sin boahtit geahččat.

Ja nu geavaige, ahte go bihttá nogai, geahččit doško sin vel nuppi gearddi lávddi ala.

Duopmárat sávve joavkku joatkit teáhteriin

Teatris-dáhpáhusa ulbmilin ii leat gilvalit das, mii joavkkuid lea buoremus. Dáhpáhusa ulbmilin lea buorebutge addit máhcahaga teáhterjoavkkuide ja neavttáriidda, ja rávvet sin ovddos guvlui suorggis. Muhtin joavkkut ožžo maid stipeanddaid teáhterbargguid joatkima várás, ja muhtimiidda mieđihedje gudnegirjjiid.

Okta Vuohču joavkku árvvoštalliin lei neavttár, musihkkár ja Varkaus teáhtera hoavda Kari Suhonen. Su mielas positiivvalašvuohta, liekkusvuohta ja maiddái dáiddalaš rašesvuohta ledje dat, man duopmárat dolle erenomáš buorre beallin čájálmasas. Joavku lei nu lunddolaš ja nu duođalaš, rámida Suhonen.

Kari Suhonen
Neavttár, musihkkár, Varkaus teáhtera hoavda Kari Suhonen rámidii sámemánáid čájáhusa. Govva: Anneli Lappalainen / YLE

– Earenoamážit mii duopmárat háliidat, ahte dát joavku joatká mátkkis teáhterbálgá alde ja buktá sin iežaset máidnasiid lávddi ala. Dat lea hui mávssolaš bargu ja mii jáhkkit, ahte sidjiide alccesetge sámekultuvra šaddá eambo duohtan ja nanosmuvvá, čilge teáhterhoavda Kari Suhonen Varkaus gávpogis.

– Sii ohppet teáhterbarggu bokte olbmuid siste láhttema, nu gohčoduvvon olbmuid gaskasaš gaskkusteami, ja dasa lassin šaddet roahkkadeabbon ovdanbuktit iežaset. Dat leat buorit niesttit eallima várás, Suhonen dadjá.

Riikkaviidosaš nuoraid teáhterfestivála Nuori Kulttuuri Teatris geasuhii Jyväskyläi máŋgalogi teáhterjoavkku. Vahkuloahpa áigge geahččit besse oaidnit oktiibuot 49 čájálmasa.

Dáppe sáhttá lohkat, maidda joavkkuide duopmárat mieđihedje gudnemáinnašumiid ja stipeanddaid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä