Sápmi |

Čogget namaid ja háliidit ráfáidahttit sámiguovllu ruvkkiin – "Jos dat guovllut duššaduvvojit, iihan sápmelaččain leat nubbi ruovttuguovlu"

Addreassa johtui bidjan joavkku vuođđudeaddji Miisa Mink muitala, ahte álgagiin háliidit ráddjet Suoma áidnalunddot ja buhttekeahtes guovlluid ruvkedoaimma olggobeallái. Oktan sivvan álgaga johtui bidjamii lei eahpeluohttamuš ruvkelága ođastusa ovdáneapmái.

Miisa Mink
Saimaa ilman kaivoksia -joavkku vuođđudeaddj Miisa Mink mielas Suoma áidnalunddot guovlluid galggašii suodjalit ruvkedoaimmain. Govva: Milla Koivisto

Saimaa ilman kaivoksia -lihkadus lea bidjan johtui Kaivostoiminnalle rajat -álbmotálgaga, mas gáibiduvvo earet eará dat, ahte olles sámeguovlu ráfáidahtto buot ruvkedoaimmain ja málbmaohcamis.

Álbmotálgaga ulbmilin lea nuppástuhttit Suoma láhkaásahusa nu, ahte ruvkedoaibma ii beasa duššadit áidnalunddot čázádagaid dahje eará divrras luondu- ja kulturguovlluid. Dát nuppástus dahkko meroštallamiin guovlluid, main ruvkedoaibma ja málbmaohcan leat ollásit gildojuvvon.

Saimaa ilman kaivoksia -joavkku vuođđudeaddji Miisa Mink muitala, ahte láhkaálgaga jurdda ja ulbmil lea, ahte Suoma guoskkakeahtes ja áidnalunddot guovlluid galggašii suodjalit.

– Vai ii geavašii nu, ahte moaddelot jagi geažes fuomášit, ahte dás manne de vehá eanet dát buorit áššit Suomas, go kánske giige lei oba dárkkuhange. Dálá ruvkeláhka ii suodjal oba luonddusuodjalanguovlluid ruvkedoaimmas, dadjá Mink.

Álgagis mielde guovllut, mat leat meroštallon jo eará lágain

Álgagii leat váldán fárrui dušše dakkár guovlluid, mat leat jo muhtin eará lágas meroštallon, vai livččii álkit ráddjet guovlluid.

– Doppe leat earet eará álbmotmeahcit, meahcceguovllut, bodnečáhceguovllut, sápmelaččaid ruovttuguovlu. Mii leat váldán mielde dušše dakkár guovlluid, mat leat jo gárvvisin eará lágain meroštallon guovllut, vai dat lea álki dasto das ráddjet, muitala Mink.

Maiddái sámeguovlu lea háliiduvvon ráfáidahttit ruvkedoaimmain seamma vuođđojurdagiin go eará guovlluid, dat lea áidnalunddot guovlu, man ii sáhte buhtadit moge.

– Jos dat guovllut duššaduvvojit, iihan sápmelaččain leat nubbi ruovttuguovlu. Ii dan sáhte sirdit gosage. Dat orru leamen dat jurddašeapmi dál, ahte duššadit guovlluid ja dasto sirdit daid earáid eará sadjái, iihan dat nie doaimma.

"Ii leat ráđđi billistit min fiinna luonddu ja čázádagaid"

Minna Näkkäläjärvi álggahii diibmá nammačoaggima Giehtaruohttasa duottarguovllu beales ruvkedoaimmaid vuostá. Son leage duđavaš Kaivostoiminnalle rajat -álgagii, ja muitala leat ieš maid leamaš hábmeme álgaga.

– Mii leat ovttasráđiin dan leamaš čállimen ja hábmemen juste dan oasi, mii guoská sámeguovllu. Lea hui dehálaš, ahte maiddái min guovlu boahtá ovdan dan álgagis, go orru leamen ahte mis dáppe sámeguovllus ii leat makkárge suodji daid ruvkkiid vuostá.

Minna Näkkäläjärvi pani alulle adressin Käsivarren tuntureiden puolesta kaivostoimintaa vastaan.
Minna Näkkäläjärvi lei geigeme Ii ruvkkiid Giehtaruohttasii -addreassa biras- ja dálkkádatministarii Helssegis čakčamánus 2020. Govva: Linda Tammela / Yle

Minna Näkkäläjärvi mielas ná viiddes álbmotálgga čájeha, ahte lea jearaldat dehálaš ja duođalaš áššis: ruvkket eai oktageardánit heive juohke báikái. Sus lea maiddái nana luohttámuš dása, ahte Sápmi boahtá leat ollásit ráfáidahtton ruvkedoaimmain.

– Suopma lea oalle unna riika ja mis ii leat ráđđi billistit dan min fiinna luonddu ja čázádagaid dáppe. Mii mis dasto lea boahttevaš buolvvaide addit? Ii mihkkege, jurddaša Näkkäläjärvi.

Su mielas lea boastut, ahte dábálaš olbmot galget loktanit barrikádaide ja álgit dáistalit iežas eallinbirrasa ja ealáhusaid bealis.

– Orru vajálduvvan dakkár dábálaš jierpmi geavaheapmi daid lágaid ásaheamis, ihan dat ná galggašii leat.

Jearalmasa lassáneapmi ja nuoskkideapmi maid álgaga duogážis

Miisa Mink oaivvilda ruvkedoaimmas leat dieđusge buoritge bealit, muhto dat ii dattege soaba juohke báikái.

Álbmotálgga lea áigeguovdil ja dehálaš eandalii dan dihte, ahte báhtterminerálaid jearalmas boahtá lassánit mealgadit lagamuš jahkelogiid áigge, ja ferte maiddái muitit man olu ruvkket nuoskidit, dadjá Mink.

– Hohpolažžan ášši dahká dat, ahte elrávdnjebiillaid báhtteriidda geavahuvvon rokkanasaid jearalmasa árvalit šattat čiežageardásažžan jagiin 2021–2030. EU viggá leat iešbirgejeaddji báhttermateriálaid dáfus, goas deattu čuohcá eandalii Supmii, áidna lahttoriikii, man báktevuođus gávdnojit buot deháleamos báhtterminerálat, čállet Kaivostoiminnalle rajat -álgagis.

– Buot Suoma bázahusain 75 proseantta bohtet boltuma ja ruvkedoaimma oktavuođas, ja dušše okta proseanta dán bázahusas ođaduvvo (Gáldu: Statistihkkaguovddáš.), álgagis čállet.

Jáhkkiba álgaga ovdánit riikkabeivviide

Kaivostoiminnalle rajat -álbmotálgga lea vuolláičállon bearjadaga 16.7. iditbeaivvi rádjái badjelaš 14 900 geardde.

Miisa Mink lea sihkkar, ahte álbmotálgga oažžu čoahkkái 50 000 vuolláičállosa, man dat gáibida vai ovdána riikkabeivviid gieđahallamii. Maiddái Minna Näkkäläjärvis lea nana jáhkku dasa.

Mink muitala, ahte sii leat dahkan láhkaálgagis dakkára, ahte riikkabeivviin livččii álki jienastit Joo. Dat lea olu oktageardánut go Kaivoslaki nyt -álgga, dadjá Mink ja joatká, ahte sivva manin vulge dahkat Kaivostoiminnalle rajat -álgaga lea dat, ahte sii eai luohte ruvkelága ođastusa ovdáneapmái.

– Mii eat luohte dasa, áhte dat mii doppe boahtá olggos dál čakčat, lea doarvái. Danin mii mearrideimmet dahkat dán álgaga. Min ulbmilin lea ahte dát dahkkojuvvo vuosttažettiin luonddusuodjalanláhkii, ja doppe dahkat divodusaid eará lágaide, nappo mis lea mannan luohttámuš oalát dan ruvkelága ođasteapmái.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä