Sápmi |

Čuođit olbmot oassálaste rabas sámegieldiimmuide dán vahkkus – sihke oahpaheaddjit ja oahppit sávvet diimmuid joatkašuvvat

Oahppi oaidná, ahte golbma sámegieldiimmu fálle maiddái sámegielagiidda buori vejolašvuođa oahppat juoidá nuppi sámegielas.

Petra Kuuva opettaa tunnin verran inarinsaamea.
Govva: Anja Kaarret / Yle

Duorastatiđđedis anárašgiela oahpaheaddji Petra Kuuva hállá litna jienain mikrofovdnii ja muitala, ahte vehádatsámegiela, anárašgiela, hállet dušše Suomas. Jođus lea vuosttas buohkaide rabas anárašgiela diibmu neahtas. Son dat hutkkai dán jurdaga fállat olbmuide nuvttá sámegieldiimmuid.

– Mun lean hui ilus, ahte dát diimmut lihkostuvve. Mun oainnán, ahte dákkár diimmuin livččii olu ávki maŋŋelis maiddái. Okta diibmu lei oanehis áigi. Mus livčče leamašan nu olu áššit, maid livččen háliidan oahpahit.

Dán vahkkus máŋgasat besse oahpásmuvvat sámegielaide diimmu bistevaš logaldallamiin. Skype bokte dollojuvvon diimmuin ledje juoba 79 oassálasti, muhto oassálastin ledje earret eará máŋggat skuvlaluohkát birra Suoma.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu prošeaktajođiheaddji Eila Tapiola lea hui duđavaš dasa.

– Mii eat gal dieđe sihkkarit dárkilut loguid, muhto juohke diimmus ledje 50–70 geavaheaddji loggen sisa. Muhto miihan leimmet fállan dan skuvllaide, nu ahte ovtta dihtora duohken sáhtte leat máŋgalot olbmo. De gal dat lei máŋggageardásaš mearri, illuda Tapiola.

Eila Tapiola oahpaha Sámi Siida -searvvi duodjerieggás duddjoma.
Gáiddusoahpahusa prošeaktajođiheaddji Eila Tapiola lei hui duđávaš sámegieldiimmuide. Govva: Vesa Toppari / Yle

Diimmuin spelle maiddái Kahoot-nammasaš mobiilaspealu, masa oassálastit besse čállit iežaset telefovnnain. Speallu jo čájehii, ahte diimmuin ledje čuođit olbmot. Nuortalašgiela diimmu Kahoot-spealus ledje mielde joba 208 olbmo.

Dát diimmut fálle maiddái sámegielagiidda buori vejolašvuođa oahppat binnáža nuppi sámegielas. Ohcejohkalaš Outi Paadar movttáskii oassálastit sihke nuortalaš- ja anárašgiela diimmuide.

Erenomážit son háliidii oahppat vehá apmasut nuortalašgiela danin, go ovdamearkka dihte nuortalašgiela bustávat leat oasil earát go su eatnigielas davvisámegielas.

– Eandalii nuortalašgielas ohppen daid jietnadagaid birra, mo muhtun dihto mearkka galgá dadjat, muitala Paadar.

Oahpaheaddjit ja oahppit sávvet diimmuid joatkašuvvat

Diimmuin ledje oahppit miehtá Suoma Helssegis gitta Ohcejoga Gáregasnjárgga skuvlii. Máŋgasat leatge sávvan, ahte seammasullasaš diimmut ordnejuvvošedje vel boahtteáiggisge.

Sámegielaid gáiddusoahpahusfitnu prošeaktajođiheaddji Eila Tapiola muitala, ahte oahpaheaddjit birra Suoma válde sidjiide dalán diimmuid maŋŋá oktavuođa.

– Olbmot leat sávvan, ahte dát joatkašuvašii mannu láhkai. Oahpaheaddjit leat leamašan hui lihkolaččat, go leat beassan iežaset ohppiiguin dasa mielde.

Inarinsaamen opetusta etänä.
Anárašgiela oahppodiimmu lei vejolaš čuovvut Anára Sámekulturguovddáš Sajosa feaskáris. Govva: Anja Kaarret / Yle

Diimmuid ulbmilin lei dahkat sámegielaid oahpisin buohkaide, muhto dasa lassin dat adde unna smáhkkabihtáža das, makkár gáiddusoahpahus lea.

– Čájeheimmet, ahte skuvllaid lassin maiddái rávesolbmuin lea vejolašvuohta lohkat sámegiela, maiddái sámeguovllu olggobealde. Okta ulbmil lei čalmmustahttit gáiddusoahpahusa, mo dat lea ovdánan. Dan sáhttá dán áigge hui álket álggahit ja oahppat gáiddusoahpahusas, dadjá Tapiola.

Nuppi sámegiela oahppan ná álket lei Outi Paadarii hui suohtas vásáhus. Son šávašiige, ahte sámegieldiimmut joatkašuvvet. Kurssaid ordnen sámegielas nubbái livččii maiddái ávkkálaš, smiehtada Paadar.

– Kurssat sáhtášedje leat dávjjit aŋkke. Dat lei hui somá, liikojin. Dat lei hui buorre jurdda. Go máhtán juo sámegiela, de mun šávašin vel oahppat erohusaid nuortalašgiela ja davvisámegiela gaskkas. Hálidivččen oahppat dihto sániid sierra gielaide, sávvá Paadar.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä