Sápmi |

Dálkkádatrievdan čuohcá sihke olbmui ja lundui, ja danin Sakari Alhopuro skeŋkii ruđa luonddu máŋggabealatvuođa dutkamuššii

1,5 miljon euro skeŋkejumiin Turku universitehta oažžu golbma ođđa professora virggi. Okta dain boahtá ovddidit Geavu dutkanstašuvnna doaimma.

Sakari Alhopuro
Dálkkastanráđđeolmmoš Sakari Alhopuro lea máŋgii ovdalge skeŋken ruđaid Turku Universitehtii. Govva: Linnea Rasmus / Yle

GEAVVU Dálkkastanráđđeolmmoš Sakari Alhopuro lea skeŋken Turku universitehta biodiversitehtaovttadahkii 1,5 miljon euro ruhtaskeŋkejumi luonddu máŋggabealatvuođa ja dasa laktáseaddji áitagiid dutkanbargui.

– Luonddu máŋggabealatvuohta lea vára vuolde dálkkádatrievdama dihte. Dat lea okta stuorát áitagiin suopmelaš eallinvuohkái, ja dat čuohcá lottiide, elliide, šattuide ja maiddái olbmuide, čilge Alhopuro.

Luondu leamašan su váimmu lahka juo mánnávuođa rájes. Diplomainšenevra áhčči lei skuvlaáiggiid áigge oahpásmuvvan beaivelottiide ja daid son oahpahii maiddái iežas gánddaide. Eatnis fas lei šaddodiehtti ovdal go šattai farmaseuhttan. Alhopuro muitala, ahte lea juo áigá mearridan, ahte juos son birge bures eallimis ja čohkke ruđa, de hálida doarjut dálkkastandieđalaš dutkanbarggu. Son goit lea dan oaivilis, ahte luondu lea maid láhka dálkkastandiehtaga.

– Iihan olbmo ja luonddu dahje luonddu ja dálkkastandiehtaga sáhte earuhit nuppiineaset.

Ovdamearkan Alhopuro namuha niranasaid, mat sáhttet njoammudit dávddaid ja mat leat lassáneamen dálkkádatrievdama dihte.

Jietna: Dálkkastanráđđeolmmoš Sakari Alhopuro lea skeŋken Turku universitehta biodiversitehtaovttadahkii 1,5 miljon euro ruhtaskeŋkejumi luonddu máŋggabealatvuođa ja dasa laktáseaddji áitagiid dutkanbargui.
Jietna
Dálkkastanráđđeolmmoš Sakari Alhopuro jearahallan Dearvva!Törv!Tierva! -sáddagis. Govas leat Turku universitehta rektor Kalervo Väänänen, dálkkastanráđđeolmmoš Sakari Alhopuro, Saaristomeri dutkanlágádusa dutkanstašuvnna jođiheaddji Jari Hänninen, subárktalaš ekologiija professor Kari Saikkonen ja Turku universitehta biodiversitehtaovttadaga hoavda Ilari Sääksjärvi. Jietna: Yle Areena Govva: Linnea Rasmus / Yle

Alhopuro lea ieš maid stuđeren Turku universitehtas doavttirin.

– Mu mielas lea buorre addit dáid ruđaid dakkár báikái, ahte dieđán, ahte dat manná dasa, masa dat lea dárkkuhuvvon, nappo dutkamuššii.

– Ja de vel muhtin jagi dassái mus lei vearrás infekšuvdna masa goas in juo jápmán, muhto skuvlaskihpárat beste mu, ahte lea mus maid stuorra vealgi.

Alhopuro dadjá, ahte Geavu dutkanstašuvnnas eai leat leamaš doarvái návccat doaibmat muhto dál go leat buorit dutkit ja vehá lasseresurssat, návccat ja ođđa mokta, de son jáhkká, ahte dál sihkkarit ožžot bohtosiid áigái.

Subárktalaš ekologiija professor lea álggahan barggus buriin mielain

Alhopuro skeŋkejumiin Turku universitehta biodiversitehtaovttadahkii fidnejit golbma professorvirggi, main eandalii ovtta dutkan- ja oahpahussuorgi boahtá nannet Lappi dutkanlágádus Geavu doaimma. Dan virggis, namalassii subárktalaš ekologiija professorvirggis lea geassemánu 1. beaivvi álggahan professor Kari Saikkonen.

Geavvu lea šaddan sutnje oahpisin su bargoeallima áigge, ja son lea juo stuđeredettiin bargan gesiid Geavus. Birra jagi son ii goittot lea goassige Geavu guovllus orron, vaikko niehkun dat leamašan gal, ahte beasašii oaidnit buot jagiáiggiid ná davvin.

Professor Kari Saikkonen.
Professor Kari Saikkonen. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Dál su bargun lea erenoamážit ovddidit Geavu dutkanstašuvnna doaimma.

– Lean iluin váldán dán barggu vuostá ja dát lea dan dáfus mu mielas hui dehálaš, go Ohcejohka ja Suopmage leat hui erenoamáš davvin máilmmi viidosaččat go jurddaša. Helsset Mátta-Suomas lea seamma govdodatbiirres Alaska Fairbanksiin ja nuppe dáfus mis fas Davvi-Eurohpás Golf-rávdnji buktá oalle olu liegga áimmu, ja mis lea dan dáfus oalle erenoamáš dilli ja erenoamáš buorre liiba dutkat vaikko dálkkádatrievdama gažaldagaid dakkár vugiin, mii lea erenoamáš olles máilmmis ja oalle sihkkarit buvttada dakkár bohtosiid, maid sáhttá buohtastahttit viidát iešguđet guovlluin máilmmis.

Saikkonen árvala, ahte luonddu máŋggabealatvuođa dutkamušas lea sámeguvlui mearkkašupmi juo danin, ahte buot dego bistevaš ovdáneapmi, ealáhusat ja eallin obanassiige olbmo buresbirgejumis buhtes áibmui ja biebmobuvttadeapmái leat gitta luonddu máŋggabealatvuođas.

– Sávašin, ahte boahttevuođas dutkamuš, mii dahkko Geavus, fálašii dakkár oainnuid ja dieđuid, mat veahkehivčče dáppe ovdamearkka dihte báikki olbmuid ja nuoraid smiehttat iežaset boahttevuođa nu, ahte sii sáhtášedje ovddidit ja bargat árbevirolaš luondduealáhusaid dakkár vugiin, mas lea árvu sihke guovllu dáfus ja sidjiide alcceseaset, loahpaha professor Kari Saikkonen.

Jietna: Turku universitehta biodiversitehtaovttadaga hoavda ja biodiversitehtadutkamuša professor Ilari Sääksjärvi.
Jietna
Turku universitehta biodiversitehtaovttadaga hoavda ja biodiversitehtadutkamuša professor Ilari Sääksjärvi jearahallan Dearvva!Törv!Tierva! -sáddagis. Jietna: Yle Areena Govva: Linnea Rasmus / Yle
Turku universitehta biodiversitehtaovttadaga hoavda ja biodiversitehtadutkamuša professor Ilari Sääksjärvi lea duđavaš skeŋkejupmái, mii boahtá su ovttadahkii.

– Dainna mii sáhttit bidjat fártta luonddu máŋggabealatvuođa dutkamuššii sihke dáppe davvin ja maiddái máddin. Mii dovdat ain oalle funet luonddumáŋggabealatvuođa ja nuppe dáfus dasa čuhcet stuorra áitagat, maid mii hálidit maid dutkagoahtit ja veahkehit dan barggu, ahte ovdamearkka dihte šlájat eai beasaše šat jávkat eanet, go maid dat leat dán rádjai jávkamin, dadjá Sääksjärvi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä