Sápmi |

Dán jagi sámenuorat oidnosis Presideantta iehčanasvuođabeaidoaluin

Gaskavahku 6.12. ávvudit vuot Suoma iehčanasvuođabeaivvi. Dánge jagi leat sápmelaččat ja erenomážit sámenuorat bovdejuvvon Dásseválddi presideantta šlohttii.

Jietna: Anni Koivisto
Jietna

Vuosttas geardde Dásseválddi presideantta iehčanasvuođa doaluide lea dollemin ohcejohkalaš Anni Koivisto, Koivu-Jusse Ánne. Son illá jáhkii go oaččui dieđu, ahte lea ožžon reivve Presideantta kansliijas.

– Hui ilolaš dovdu. Mun in jáhkkán, ahte lean fidnen dan bovdehusa ja dasto dat lei doppe konfaluhtas. Dieđusge ledjen hui movtta das. Hirbmat stuorra gudni beassat dohko doaluide.

Anni Koivisto lea bovdejuvvon Presideantašlohttii Suoma studeantagotti riikkasearvvi (SAMOK) sátnejođiheaddjin, muhto son lea iežas mielas mannamin dohko maiddái ovddastit iežas olbmuid.

Ođđa gákti lea jo gorrojuvvon doaluid várás

Koivu-Jusse Ánne lea goaruhan ođđa gávtti doaluid várás. Gákteávdnasiid fidnen Helssegii lea goit gáibidan veahki lagamuččain.

– Munhan orun dán áigge Helssegis nu, ahte álggos fertii álgit diŋgot visot gággáid ja nie davvin. Holberavda lea ostojuvvon Guovdageainnus ja láđđegággát Anáris ja mun lean riŋgedallan buot mu oahpes olbmuid miehtá Sámi, ahte sáhtášiigo gii nu fitnat dieppe ja dáppe, bohkosa Koivisto.

Koivisto muitala, ahte su oabbá lei vuolgán Helssegii goarrut gávtti, muhto dál leat visot ortnegis.

Anni Koivisto
Anni Koivisto doaibmá SAMOK ságadoallin Govva: Juuso Voutilainen

Vuordámušat doaluid ektui eai leat vuos nu čielgasat, muhto Koivisto jáhkká, ahte deaivá doaluin olu nuorra olbmuid. Doalut leat sihkkarit fiidná árvala Koivisto.

– Mun lean gullan, ahte dohko leat bovdejuvvon viehka olu nuorra olbmot. Doppe lea várra vehá diekkár, ahte olbmot smihttet maiddái dan boahttevuođa go dál Suopma deavdá 100 jagi, de maid mii nuorat dasto hálidat ahte dáhpáhuvvá čuovvovaš 100 jagi áigge.

Koivu-Jusse Ánne muittaša mojunjálmmiin, ahte gal muhtinlágan mearkkat boahttevaš eallimis leamaš jo mánnán.

– Munhan in leat leamašan nuorran nu beroštuvvan oba politihkas ja in mun jáhkkán, ahte boađán doaibmat riikkadási organisašuvnnas olláge. Muhto gal mun muittán iešalddes, ahte mun lean mánnán vástidan ruovttus álo telefonii, moson dat lei, ahte minister Koivisto dahje juoidá diekkára. Gal mus kánske leamaš áibba mánnán muhtun jurdda, ahte muhtun beaivve sáhtášii leat dakkár virggis, ahte beassá maiddái dohko.

Veikko Guttorm lea jo hárjánan galledit Presideantašloahtas

Jalvvi-Veikko, Veikko Guttorm Njuorggámis lea jo hárjánan johtit Presideantta šloahta iehčanasvuođadoaluin. Dánge jagi son lea eamidiinnis dollemin Helssegii, muitala Inarilainen-aviisa. Jalvvi-Veikko muittu mielde dál lea jo gávccát dehe ovccát geardi go son lea mannamin dohko.

Bovdehusreivves ii lohkan sivva, manin son dánge jagi beassá ávvudit Suoma iehčanasvuođa Dásseválddi presideantta doaluin. Sivvan Jalvvi-Veikko árvala dan, go Sauli Niinistö ja Jenni Haukio leigga álgojagi galledeamen Anáris Sámi álbmotbeaivi ja son lei Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoallin váldimin Niinistö ja Haukio vuostá.

Marja ja Veikko Guttorm presideantta iehčanašvuođabeaidoaluin jagis 2012 Govva: Yle

Yle Sámi dieđuid mielde maiddái Sámi oahpahusguovddáža rektor Liisa Holmberg lea ožžon bovdehusa Presideantašlohttii.

Liisa Holmberg
Liisa Holmberg lea Sámi oahpahusguovddáža rektor dán jagi lohppii Govva: Vesa Toppari / Yle

Yle Sámi dieđuid mielde maiddái Sámi oahpahusguovddáža stivrra ođđa ságadoalli Veikko Feodoroff lea ožžon bovdehusa.

Veikko Feodoroff
Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff lea maiddái Sámedikki áirras Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámedikkis bovdejuvvon Sanila-Aikio ja Paltto

Sámedikki ságadoalli leamaš fásta guossi Presideantašloahta iehčanasvuođadoaluin jo máŋggaid jagiid. Sámedikkis lea dán jagi ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lassin ožžon bovdehusa maid vuosttas várreságadoalli Heikki Paltto.

Tiina Sanila-Aikio isidiinnis Leo Aikioin iehčanasvuođabeaivvi doaluin.
Tiina Sanila-Aikio ja Leo Aikio iehčanasvuođabeaidoaluin jagis 2016 Govva: Yle

Sauli Niinistö Heikki Paltto
Sámedikki vuosttas várreságadoalli Heikki Paltto válddii vuostá Dásseválddi presideanta Sauli Niinistö Anáris guovvamánus 2017 Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

 

Guokte sámenuora bovdejuvvon Lappi eanangottis

Lappi eanangottis leat Me-foandda bokte ožžon bovdehusa guokte sámenuora. Presideantašlohttii leaba mannamin Leena Fofonoff Roavenjárggas ja Niki Rasmus Anáris.

Leena Fofonoff lea eret Čeavetjávrris, muhto ássá dán áigge Roavenjárggas. Son bargá beaiveruovttus. Fofonoff lea doaibman aktiivvalaččat nuortalašgiela ja kultuvrra ovdii.

Leena Fofonoff
Leena Fofonoff lea bargan maid Unna Junná -prográmma lágideaddjin Govva: Ritva Torikka / Yle

Niki Rasmus lea eret Ohcejogas ja ássá dán áigge Anáris. Son lea viššalit bargan filmmaid ja ordnen mánáide filbmabájiid.

Niki Rasmus.
Niki Rasmus lea viššalit bargan oanehis filmmaid Govva: Kirsti Länsman / Yle

Me-foanda lea jearran Sámedikki nuoraidčállis evttohusaid aktiivalaš sámenuorain ja evttohusaid vuođul válljijedje Leena Fofonoff ja Niki Rasmus, geat beassaba Presideanttašlohttii.

Dáiddár Outi Pieski maid Presideantta šlohttii

Ohcejohkalaš dáiddár Outi Pieski lea maid mannamin Presideantta šlohttii gaskavahku 6.12.

 

outi pieski suomen taideakatemian palkinto suoma dáiddaakademiija bálkkašupmi london
Outi Pieski lea maid ráhkkaneamen presideantta iehčanasvuođabeaivvi doaluide 6.12.2017 Govva: Outi Pieski

Muhtin sámeguossit leat vejolaččat báhcán eret dán ođđasis. Jos don leat bovdejuvvon ja háliidat muitalit dan birra, cavgil Yle Sápmái: samiradio@yle.fi dahje tlf. 016 675 7500.

Divvojuvvon 5.12.2017 dii 10:16: Veikko Feodoroff ii leat nuortalaččaid ovdaolmmoš muhto baicce Sámi oahpahusguovddáža stivrra ođđa ságadoalli

Beaividuvvon 5.12.2017 dii 15:53: lasihuvvon Outi Pieski namma listái

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä