Sápmi |

Dán vahkus čalmmustahttet áitatvuloš sámegielaid – "Raddemearkkain sáhttá čájehit, ahte sámásta"

Sámi giellavahkus dáhpáhusat ordnejuvvojit miehtá Sámi.

Anne Kirste Aikio
Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio mielas maid unna doaimmaiguin sáhttá čalmmustahttit sámegielaid. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Davviriikalaš Sámi giellavahku lágiduvvo 21.–27.10.2019. Giellavahku áigge ordnejit iešguđet Davviriikkain dáhpáhusaid, maiguin čalmmustahttet áitatvuloš sámegielaid.

Sámi giellavahku duogábealde leat Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit. Sámi giellavahku ulbmilin lea buoridit sámegielaid stáhtusa, ja buoridit olles servodaga máhtu sámegielain ja kultuvrras, čállá Norgga Sámediggi Giellavahku neahttasiiddus.

Suoma Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio dadjá, ahte giellavahku áigge maid Suoma Sámediggi ordne dáhpáhusaid. Ovdamearkka dihte Suoma Sámediggi juohká Sámás muinna -raddemearkkaid, maiguin fitnodagat dahje sierra doaibmit sáhttet čájehit dan, ahte bargit hállet sámegiela.

samasteaddji, rintamerkki
Sámediggi áigu juohkit Sámás muinna -raddemearkkaid maiguin sáhttá čalmmustahttit sámegielaid. Govva: Maiju Saijets / Yle

Giellavahku ulbmil lea maid hásttuhit eará doibmiid čalmmustahttit sámegielaid, dadjá Aikio.

– Ovdamearkka dihte dáppe Sámis sáhtášedje doaibmit dahje geat beare geahččat leatgo galbbat ja dieđáhusat bargosajis seainnis suomagillii vai sámegillii ja sáhtašiigo daid lonuhastit.

Anne Kirste Aikio mielas sámegielaid čalmmustahttimis ii leat nu unna dahku, ahte das ii livčče mearkkašupmi

– Okta buorre jurdda lei dakkár, ahte sáhtášii sátnelisttuid bidjat vaikko hivssega seaidnái. Dathan orošii vuogas báiki oahpahallat sámegiela sániid, moddjesta Aikio.

Suoma bealde sátnespeallu, filmmažat ja lávlunbottut sámegillii

Yle Sámi dieđuid mielde Suoma bealde goit Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea ja luondduguovddáš Siida, guovlohálddahusdoaimmahat AVI ja vuoigatvuođaministeriija leat searvame sámi giellavahkkui.

Sámemusea ja luondduguovddáš Siida almmustahttá sámegielat filmmažiid miehtá vahku Facebook-siiddustis. Filmmažiin sámegielat bargit muitalit barggusteaset ja Siidda doaimmas. Vuosttas filmmažat almmustuvvet mánnodaga.

Sámi oahpahusguovddáš bealistis searvá giellavahkkui almmustahttimiin disdaga Sátneárvalus-spealu, gaskavahku skuvllas almmustahttet boradansále ođđa nammašiltta ja bearjadaga dorjot sámegielaid geavaheami iešguđetlágan vugiiguin.

Eanodagas Johtti Girjerádju ovttas Eanodaga gielddain ja Roavenjárgga sápmelaš spesiálagirjerádjosiin ordne sámegirjjálašvuođa beivviid 26.-27. golggotmánu Eanodagas Heahtás. Sámegirjjálašvuođa beivviid oktavuođas vahkoloahpas lágiduvvo Girjegeaidnu-seminára, man ulbmilin lea suokkardallat mo sámegielat girjjálašvuohta galggašii álkibut joksat lohkkiidis.

Eará doibmiin maid aŋkke guovlohálddahusdoaimmahat AVI ja vuoigatvuođaministeriija áigot searvat giellavahkkui. Dasa lassin evangelalaš luteralaš searvegottit ordnejit sámegielat sálbma- ja lávlunbottuid Anáris, Soađegilis, Heahtás, Gáregasnjárggas, Vuohčus ja Ohcejogas. Geahča dáhpáhusain lassedieđuid Oulu bismagotti sámebarggu Facebook-siidduin.

Vuoigatvuođaministeriija áigu giellavahkus ordnet bargiidasas dieđihanbottuid maiguin lasihit gielladiđolašvuođa sámi- ja eará álgoálbmotgielain. Dasa lassin vuoigatvuođaministeriija oktavuođas doaibmi giellaáššiid ráđđádallangotti ordne disdaga 22.10. panelaságastallama ja dáhpáhusa, gos gieđahallet earret eará sámeoahpahusa Davviriikkain ja eamiálbmotgielaid, kultuvrraid ja skuvlejumi. Dilálašvuohta álgá diibmu 9.00 ja dan sáhttá čuovvut neahttastreama bokte.

Guovlohálddahusdoaimmahat AVI bargiid leat fas ávžžuhan oahpahallat sámegielat dearvvahusaid ja sániid sámi giellavahku gudnin. Dearvvahusaid ja sámegiela sániin áigot geavahit ovdamearkka dihte čoahkkimiin. AVI bargiid leat ávžžuhan maiddái oassálastit buohkaide rabas sámegiela oahppodiimmuide, mat ordnejuvvojit golggotmánu maŋimuš vahkus.

Yle Sápmi searvá sámi giellavahkkui almmustahttimiin vahku áigge earenoamážit giellasisdoaluide laktáseaddji sisdoaluid sihke radios, neahtas ja tv-ođđasiin. Dán vahkus sáhttá lohkat, guldalit radios dahje geahččat tv:s ságaid, mat muitalit ovdamearkka dihte ovddeš nuortalašgiela oahppis, guhte leat dán áigge oahpaheaddjin dahje oahpásnuvvat olbmuid, guhte lea bargan eallinagis sámegielat biibbaljorgalusain.

Gonagas Harald galleda Kárášjogas giellavahku gudnin

Norggas gonagas Harald searvá boahtte duorastaga 24.10. Sámi giellavahku čalmmusteapmái Kárášjogas. Son áigu earret eará gálledit Kárášjoga vuođđoskuvllas ja juohkit giellaloktema giellabálkkašumi.

Norgga sámediggepresideanta Aili Keskitalo lohká, ahte su váimmu ligge earenoamážit dat go, juste gonagas lea okta dain vuosttamuččain, gii čájehii beroštumi searvat sámi giellavahku čalmmustahttimii.

Aili Keskitalo, Sámediggi, Saamelaiskäräjät
Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitalo mielas lea suohtas go gonagas Harald searvá giellavahku doaluide duorastaga. Govva: Norgga Sámediggi

– Mii illudit hui sakka čájehit gonagassii barggu, maid báikkálaččat dahket Kárášjogas sámegiela oainnusin dahkamis ja nannemis, lohká sámediggepresideanta Aili Keskitalo.

Giellavahku neahttasiidduin sáhttá fitnat geahččame, makkár dáhpáhusat giellavahkus ordnejuvvojit miehtá Norgga. Dáhpáhusat leat goit earret eará Kárášjogas, Unjárggas, Deanus, Porsáŋggus, Álaheajus, Guovdageainnus, Omasvuonas, Gáivuonas, Romssas, Loabadis, Nárviikkas, Evenáššis, Áiluovttas, Hápmiris, Budejjus, Hattfjelldallas, Røyrvikas, Snåasas, Røros, Oslos ja Bergenis.

Ruoŧa Sámediggi fas bovde Sámi giellaguovddáža bokte olbmuid searvat giellakafeai. Giellakafeas olbmot besset geavahit iežas giela. Giellakafeat lágiduvvojit Arvidsjauris, Stockholmmas, Ammarnäsas, Gironis ja Ubmis.

Ruoŧa Sámediggi neahttasiidduide lea maid čohkkejuvvon aktivitehtat maid sáhttá ieš čađahit. Ovdamearka dihte doallat sámi muitalusbottu girjerádjosis dahje galledit sámegiellágiid boarrásiidruovttuin.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä