Sápmi |

"Dat gilvvuide vuolgin gal lea nu varas, das gal ii beasa vissa ii goassige" – gilvu sávrrimus hearggis álgá vahkuloahpas

Vahkuloahpas rahpasit vuosttas geardde dán dálvái stártahehkiid luŋkkat, ja eaiggádiid váimmut julkigohtet seamma távttas go heargegaccat njošket.

Antti Niilo Länsman
Lei dal mii gilvvuid beare, go han lea gilvu. Diekkár gáigá mun lean leamašan, reašká Ándde Niillas Länsman ja rahkkana heargegilvvuide. Govva: Kaija Länsman / Yle
ohcejohka

Dat lea nu mo dávda, mii dolvvohallá du jagis nubbái, iige dat dáiddeš ložžet eallinagis. Njuorggánlaš 83-jahkásaš Ándde Niillas Länsmanis leamašan dat agibeaivve, namalassii garra gilvomiella.

– Dat gilvvohallan lea dego varas. Gilvvut leamašan agibeaivve somá. Lei dál mii gilvvuid beare, go han lea gilvu. Diekkár gáigá mun lean leamašan, reašká Ándde Niillas Länsman seammás go fađusta ain jeagelduhkku herggiide, mat leat šiljus lávžegeažis.

– Olmmoš lea mánnávuođa rájes hárjánan daiguin bargat. Inhan mun eará oba máhte bargat. Fertehan musge juoga hommá. Munhan lámun dasa, jus in lihkkat. Dat lea munnje dego dálkkas.

Dan ii sáhte nu dárkilit muitalit, mo sii hárjehit herggiid gilvvuid várás.

– Mii leat veahá obbasa gálihan ja ruohtahan vustolahkii. Die dal de lea min trenen, muitala Länsman.

Gilvvus birgemii dárbbašuvvo maiddái lihkku, ii dušše sávrres heargi

Mo hárjeheapmi lea lihkosmuvvan, dan oaidná vahkuloahpas go dán dálvvi vuosttas heargegilvvut álget Suomas, namalassii Roavenjárggas Mäntyvaaras.

Ándde-Niillasa bearrašis leat golbma hearggi vuolgimen dohko. Vuosttas gilvvuin ii leat vel nu stuorra mearkkašupmi, čilge Länsman.

– Mun jurddašan, nu mo dál dan Roavenjárgga vuodjima, dat lea hárjehallangilvu, ahte dat hearggit álget ruohttat. Das maŋŋá dat álget ruohttat, go vuos dan vuosttas gilvvus fitnet.

– Dat lea nu olu dan lihkus gitta, makkár sajis stártejit, makkár lea dat bána, ja makkár eará hearggit leat seamma stárttas. Dat čoaggana nu máŋgga áššis dat gilvohommá, muitala Länsman.

Vuoŋis vuobirs.
Ándde Niillas dápmá ođđa hearggi. Dá lea vuobirs mii lea vuoŋis. Govva: Kaija Länsman / Yle

Manai mo manai vuosttas gilvvus, son lea ráhkkanišgoahtán jo čuovvovaš dálvviid gilvvuide. Ándde Niillas lea dápmamin ođđa vuojána. Hirashan vel lea, iige dáiddeš dán dálvvi vuoitoheargi gal leat.

– Unnán lea lihkahallojuvvon. Fallihan gal livčče. Dat lea nu vuoŋis, ahte dat ii leat vel válmmaš vuoján.

"Dat gilvvuide vuolgin gal lea nu varas, das gal ii beasa vissa ii goassige"

Binná máddelabbos, nubbi heargeeaiggát dadjá, ahte dál ii šat veahket dahkat maidige gilvvuid ovdii. Veahá ferte vel njolggástahttit hergiid, muhto eará ii šat ábut, dat hearggit leat dan ordnegis go leat.

Dál ferte šat muitit daid herggiid, leŋggiid ja sabehiid váldit fárrui ja dollet vuosttas gilvvuide, muitala Eero Länsman.

– Veahá lean jo gealdagasas go gilvvut lahkonit. Ii leat šat dakkáraš, ahte boalddaša, dego dalle nuorran.

– Dat gilvvuide vuolgin gal lea nu varas, das gal ii beasa vissa ii goassige, muitala Eero Länsman.

"Smávva čuoivvat, das dat boahtá oalle vuoján"

Länsman lea leamašan mielde heargegilvvuin guhkká. Áhčistis son oaččui dolin ovtta rávvaga, man lea muitán ja čuvvon.

– Dalle go mun álgen, de min áhčči, Uhca-Čálku, logai dolin, ahte galggat dápmat unna čuoivvaga, das dat boahtá oalle vuoján.

– Mun lean muitán dan heailla eallinagi. Gal mus čuoivvathearggit leamašan oalle buorre hearggit.

Ii dakkár heargeságastallan ahte gii nu ii muittášii dan ovtta smávva čuoivvaga, Eurokas. Dat vuittii gonagasvuođa vihtta jagi mieldálaga.

– Dat lei unna čuoivvat. Guhkes čielggát, unna čuoivvat, iige eisege allat. Mađi guhkkit čielgi, dađi buorebut dat goastá, čilge Länsman.

Eurokas-hearggis lei hearvás iešvuohta, mas oinnii goas dat ruohtai dego dollagazza.

– Das oinnii, ahte ruohtaigo dat duođas, dat galggai dan olgešbeale beallji deaddit vulos. Doarrás, vulos heaŋgát dat beallji, dalle mun oidnen, ahte de lea olles fárta. Jus dat loktii beljiid, de mun oidnen, dál dat ložžii, muittaša Eero Länsman hearggis.

Eero Länsman
Geardni lea buot jođáneamos siivu. Dalle lea bohccos buorre ruohttat, muitala heargeeaiggát Eero Länsman. Govva: Kaija Länsman / Yle

Dál sin bearrašis eai leat mihtut biddjon. Vuosttas gilvvu ulbmil lea dušše oaidnit man fártta sin hearggit ruhttet ja leago veara šat gilvalit.

– In dieđe eará mearkkašumi, go oaidnit man ordnegis dat bohccot leat. Gánnihago dán gilvohommá šat joatkit. Galgá gal njunnošiid fárus ruohttat, jus áigu giđđat birget, čilge Länsman ja sávvá dihto siivvu lávvardahkii ja sotnabeaivái.

– Dat lea gitta das makkár siivu lea. Dat gal sáhttet mannat dálge jo fártta, jus lea geardni. Dathan buot jođáneamos siivu lea. Bohccui buorre ruohttat ja sabet johttá.

– Deháleamos lea ahte beassá dohko. Somáhan doppe lea geahččat daid gilvvuid.

Boazo cup gilvvut

23.-24.2.2019

Roavenjárga

02.-03.32019

Yli-Ii

08.-10.3.2019

Luosto

15.-17.3.2019

Ranua

23.-24.3.2019

Lankojärvi

30.-31.3.2019

Anár, gonagasgilvvut

Vuoddji ferte bissut sabehiid alde ja dovdat bohcco

Jus dat hearggit galget leat hárjehuvvon, de vuoddjit maid galget leat soddjilat ja vuimmiin. Anárlaš Marko Tervaniemi lea vuodján herggiiguin gitta nuorravuođa rájes, iige velge leat dolkan.

Son lea viehkan, speallan spábbačiekčama ja čuoigan.

– Dalle go gilvobadji álgá, hárjehalan ieš dan vuodjima, dat lea buoremus hárjehallan. Válddán moaddelogi stártta ovdalgo gilvvut álget.

Marko Tervaniemi.
Gilvvuide ferte ráhkkanit bures. Heargevuoddji Marko Tervaniemi ii fina álšasáles baicce čuoigá. Govva: Anja Kaarret / Yle

Juolge- ja bahtadeahkit fertejit leat ordnegis. Buorre dássedeaddu maid dárbbašuvvo, ahte vuoddji bissu sabehiid alde, muitala Tervaniemi. Vuoddji ferte maid dovdat bohcco.

– Bohccot leat earáláganat. Ferte oaidnit mo guđege hearggi galgá vuodjit, ahte ovdamearkka dihte ballágo dat lávžžis, vai makkár dat boazu lea, čilge Tervaniemi.

Vuoitu ii leat deháleamos, muhto gal dan dáhpagis šaddá neavrresmiella.

– In mun vuolgge áli vuoitit. Vuoitinhan lea somá, muhto deháleamos lea beassat vuodjit. Sáhttá leat, ahte dan beaivve lea neavrresmiella, go dáhpe. Smiehttagoađán dalle čuovvovaš gilvvu, muitala Tervaniemi.

Tervaniemi navdá, ahte vuosttas gilvvuin birgejit goit diimmá gonagasheargi Tulimus, man oamasta Rauni Näkkäläjärvi Sálleváris. Máttaherggiiguin garra namat soitet leat Tälli, Mellakka ja Annin Suivakko.

Manahan movtta go ii beasa Suoma heargegilvvuide searvat

Ánne-Risten Sara dovdet buohkat geat jo johtet heargegilvvuin, muhto son ii šat dihtto Suoma oassegilvvuin. Dolin son bođii Ena ja Ena-guvtteš herggiiguin Supmii ja vulggii vuoitocerkkiiguin fas Norgii.

Oaivevuorri, dahje CWD-dávda dat giddii rájáid, eaige norggabeale heargeeaiggádat beasa šat Suoma gilvvuide.

Sara lea váldán lossadit dan.

– Smihtten jo, ahte válddán bottu heargevuodjimis dassážii go ráját fas rahpasit.

– Mokta ii leat šat seamma go ovdal, dalle go beasaimet dohko Suoma oassegilvvuide vuodjit, muitala Sara.

Ánne Risten Sara
Ánne-Risten Sara váillaha Suoma heargegilvvuid. Govva: Kaija Länsman / Yle

Norggas leat rievdadan heargegilvvuid ordnema. Ovdal ledje guokte searvvi, mat hálddašedje heargegilvvuid. Dál dat guokte searvvi leaba biddjon oktii Sámedikki valáštallansuorggi vuollái.

Dál lea sihkkar dušše dat, ahte 2.3.-3.3.2019 ordnejuvvojit Guovdageainnus ovttat gilvvut. Eará gilvvuin ii leat vel diehtu, muitala Sara, guhte iešge čohkká gaskaboddosaš heargevuodjinstivrras.

– Suoma bealde leat stuorát gilvvut. Buorre jus mii Norggas nagodat čohkket 30 hearggi gilvvuide ja Suomas leat 200 hearggi ovtta gilvvus.

Son váillaha issorasat Suoma gilvvuid.

– Dat ii lean mihkkige dalle ovdal dollet gitta Yli-Ii gilvvuide. Mii illudeimmet áli vuolgit Suoma gilvvuide ja beasaimet deaivat oahppásiid, muittaša Sara.

Gilvvut álget ihttin Roavenjárggas iđitbeaivve. Sotnabeaivve leat finálavuodjimat ja veaigin čielgá guđemuš heargi lei jođáneamos vuosttas oassegilvvus.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä