Sápmi |

”Dat leat áibbas dušši ságat” – Dálkkádatnuppástus ságastahtii Yle Sámi válgatenttes

Yle Sámi ordnen riikkabeaiválggaid válgatentte oktan fáddán lei dálkkádatnuppástus.

Video: Válgatente, riikkabeaiválggat 2019, Sajos
Geahča dáppe gaskavahku Yle Ođđasiid. Video: Yle Areena

Yle Sápmi čohkkii vuossárgga Anárii Sámekulturguovddáš Sajosii bellodagaid namuhan riikkabeaiválgaevttohasaid ságastallat sámiide guoski fáttáin. Oktan válgatemán riikkabeaiválggain oppa Suomas lea badjánan dálkkádatnuppástus ja dasa reageren.

Ášši lea ságastahttán mannan čavčča rájes, go ráđđehusaid gaskasaš dálkkádatpanela IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) raporta almmustuvai. Raportta mielde dálkkádat lieggana árktalaš guovlluin guovtti dahje golmma geardde jođáneappot go máilmmis gaskamearalaččat.

Dálkkádatnuppástus ja vuogit, mo caggat dan, jugiige čielgasit riikkabeaiválggaid evttohasaid oaiviliid. Moattis eai oba jáhkkán dálkkádatnuppástussii dahje eahpidedje, ahte gánnihago Suomas áššái giddet nu ollu fuomášumi.

– Ságat dálkkádatnuppástusas leat dušši ságat. Mu mielas Suopma lea gal dahkan oasis dán áššis, čohkkii gihttellaš Veikko Siitonen oainnus.

Siitonen buvttii ovdan válgapanelas, ahte su dihtui eai leat boahtán healkkehahtti dieđut dálkkádatnuppástusa olis.

Seamma oaivilis Siitosiin lei Čieža nástti lihkadusa evttohas Jukka Sarre Anáris. Sarre mielas dálkkádatnuppástusságastallamis dádjot duššiid, go su mielas eai leat duođaštusat olbmo váikkuhusain dálkkádahkii. Caggandoaimmatge orrot Sarre mielas apmasat.

– Buorre ovdamearka lea dat, ahte dálkkádatnuppástussii fállet dálkkasin vearuid ja dálkkádatnuppástus nohká, go máksá eanet vearuid, čilgii Sarre.

Čiežas atne caggandoaimmaid dehálažžan

Sosiálademokráhtalaš bellodaga evttohas Anni Koivisto logai iežas sáhkavuorustis Jukka Sarrei ja Veikko Siitosii, ahte dutkamušaid mielde olbmo dagahan dálkkádatnuppástusas leat dutkamušdieđut. Son maiddái čalmmustahtii dan, ahte Suomas leat ovttaskas olbmuin stuorra bázahusmearit máŋgga eará riikka ektui. Dáid sivaid dihte Koivisto oinnii dálkkádatnuppástussii laktáseaddji gažaldagaid hui dehálažžan.

– Dál álgá Suomas EU ságadoallibadji ja mii galgat geavahit dan ávkin, loktet ovdan dán dálkkádatnuppástusa ja geahččalit váikkuhit eará máilbmái vai buohkat oassálastet dan caggamii, dajai Koivisto.

Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga Sammol Antti Lukkari giddii fuomášumi ekologalaš golaheapmái ja dasa, ahte ávkkástallat eanet báikkálaš buktagiiguin.

– Okta ovdamearka lea dakkár, ahte ii gánnit buktit mandariinnaid Sápmái nuppi bealde máilmmi. Olbmot galggašedje baicce eanet golahit báikkálaš buktagiid, dajai Lukkari.

Gurutlihtu evttohas Anni Ahlakorpi fas deattuhii iežas oasistis vearuhusa mearkkašumi dálkkádatnuppástusa caggamis.

– Galggašii rievdadit vearuhusa dan mielde, makkár birasváikkuhusat buktagiin leat ja dan mielde mearridit daidda vearroproseanttaid, evttohii Ahlakorpi.

Tanja Sanila Olgešbellodat Kokoomusas muittuhii maiddái iežas sáhkavuorustis, ahte dálkkádatgažaldagat leat dehálaččat ja olmmoš sáhttá váikkuhit daidda.

– Bázahusgávppašeapmi lea okta vuohki, dasto lea fossiilaboaldámušaid vearuhus, ja de galggašii mearridit, goas luohpat obban fossiilaboaldámušain, evttohii Sanila dálkkádatnuppástusa caggamii doaimmaid.

Suoma kristtalašdemokráhtaid riikkabeaievttohas Kitti Kumpulainen rábmui Tanja Sanila evttohusaid, mo caggat dálkkádatnuppástusa boahtte áiggis.

– Lean dan oaivilis, ahte golaheami geahpedeapmi lea buorre vuohki, muhto balu atmosfeara lasiheapmi ii ovddit dán min oktasaš áššis, Kumpulainen muittuhii.

Pekka Aikio Ruoná lihtus buvttii ovdan, ahte máilmmis dálkkádat lea nuppástuvvan čađa historjjá, muhto liikká dálá dilli ii leat su mielas buorre ja dasa galgá giddet fuomášumi.

– Mun háliidivččen beavttálmahttit ovttasbarggu, vaikko Eurohpás ja EU:s ovttasbargu doaibmá juo. Dán áššis sáhttá goittotge bargat vel buorebut. Mu mielas orru, ahte EU lea háliidan dás čájehit ovdamearkka máilmmi stuorra nuoskkideddjiide dego USA:i, Kiinnái, Ruššii dahje Indiai ja Brasiliai.

Suoma kommunisttalaš bellodaga Juha-Pekka Väisänen bealistis giddii fuomášumi nuorat buolvva ruoŧŧelaš Greta Thunberg dálkkádatakšuvnnaide.

– Nuoraid galgá guldalit ja jáhkkit, ahte mis ii leat ollu áigi. Luonddugáhttejeaddjit leat gáibidan ollislaš vuogádatnuppástusa. Dat dárkkuha hávális geavahankultuvrras ja badjelmearálaš golaheamis luohpama.

Golmmas vel ledje searvat válgagažadeapmái Skype bokte, muhto oktavuohta ii doaibman dahje boatkanii gaskan ságastallama. Sii leat Guovddášbellodaga Pigga Keskitalo, Feministtalaš bellodaga Katju Aro ja Kommunisttalaš bargiidbellodaga Mikko Vartiainen.

Válgagažadeami sáhtát geahččat Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä