Sápmi |

Dát olbmot leat evttohuvvon duohtavuođa- ja soabadankomissáran

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna lahttun leat boahtán 16 evttohusa.

saamenlippu ja suomenlippu
Komissárain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna lahttun dehege komissáran leat mearreáigái boahtán oktiibuot 16 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid giličoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10.

Sámediggái boahtán evttohusat leat:

EvttoheaddjiEvttohus lahttun

Sámisoster ry

Heikki J. Hyvärinen

Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi

Juha Joona

Aslak Pekkala

Juha Joona

Sámi Duodji ry

Marjaana Aikio

Sámi siida ry

Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski

Anarâšah ry

Juha Joona

Magreta Sara

Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman

Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff

Irja Jefremoff

Sámiráđđi, Suoma juogus

Nils-Henrik Valkeapää

Kari Toivo Lukkari

Juha Joona

Martta Alajärvi

Miina Seurujärvi

Aanaar sämmiliih ry

Yrjö Musta

Kari Akujärvi

Juha Joona

Minority Rights Group Suoma juogus

Irja Seurujärvi-Kari


Nuortalaččaid giličoahkkimii boahtán evttohusat:

Evttoheaddji

Evttohus lahttun

Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff

Irja Jefremoff

Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli

Irja Jefremoff


Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin dáhtto evttohusaid komišuvnna lahttun miessemánu 17. beaivve rádjái. Áiggi jotke spiehkastatdili dihte.

– Sámediggi joatkkaválmmaštallá proseassa ja komissáraválljejumiid vuhtiiváldimiin koronadili. Dán muttus lea hástaleaddji lágidit dorvvolaččat fysalaš gullandilálašvuođaid ja dievasčoahkkima, nu ahte dain sáhtášii suddjet iežas koronas. Dát leat hástalusat, mat eai leat vuos čovdojuvvon, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso proseassa ovdáneami birra Sámedikki dieđáhusas.

Ordnejit gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis

Sámediggi áigu lágidit gullamiid evttohuvvon komissáraid válljejumis ovdal go dahket mearrádusa. Sámedikki dievasčoahkkin dahká loahpalaš válljejumi guovtti evttohuvvon komissáras.

Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkojuvvon komissáraevttohusat gieđahallojuvvojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearridit ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái. Proseassa ovdáneamis dieđihit eambbo, go dihtet áigedávvala dárkileappot.

– Lea dehálaš, ahte sámeálbmot beassá váldit beali dasa, makkár iešvuođat ja máhttu vurdojuvvo lahtuin, geat válljejuvvojit kommišuvdnii. Ulbmil lea válljet olbmuid, geat návddašit luohttámuša servošis viidát, ja geat bastet doaibmat dán erenomáš mearkkašahtti doaimmas, joatká vuosttas várreságadoalli Anni Koivisto.

Koivisto sávvá seammás maiddái stáhtaráđi bealde rabasvuođa válljenproseassas, daningo buot olbmuin, geat válljejuvvojit, vurdojuvvo viiddes sihke sáme- ja suopmelaš servodaga luohttámuša.

– Vaikko nuortalaččaid siidačoahkkimii leat evttohan dušše ovtta olbmo, gieđahallat ášši soahpamiin oktasaš siidačoahkkimis, ja evttohuvvon olmmoš bovdejuvvo dohko gullan láhkai. Ná dáhkiduvvo rabasvuohta ja sáhttit gávnnahit luohttámuša ja viiddes doarjaga, muitala nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff evttohusaid gieđahallama birra.

Kommišuvnnas galget leat lahtut, geain lea erenomáš máhttu sámiid dilis, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnnas leat vihtta komissára, geain válljejit guokte stáhtaráđi evttohusa vuođul, guokte Sámedikki evttohusa vuođul ja ovtta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusa vuođul.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa ulbmilin lea dovdát ja árvvoštallat historjjálaš ja dáláš vealaheami, masa gullet maiddái stáhta assimilerenpolitihkka ja vuoigatvuođaid loavkideamit. Ulbmil lea maiddái čielggadit mot dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis, ja evttohit mot sáhtášedje ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid siste.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä