Sápmi

Davvi-bieggafápmofidnu Rástegáisái ii oaččo guottihusa guovllu olbmuin

Rastigaisa
Plánejuvvon bieggafápmorusttegat oidnošedje guhkás Rástegáissás. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sihke Suoma ja Norgga beale sámit ballet, ahte jus Rástegáissá bieggafápmofidnu ollašuvvá, de dat váikkuha sakka guovllu ealáhusaide ja olbmuide.

Norgga ja Suoma guovllu sámit vuosttildit Davvi-bieggafápmofidnu Rástegáissá duottarguvlui.

Njuorggánlaš Aslak Holmberg lea mánnávuođa rájes hervvošan ruovttuguovllu duovdagiid áidna gáissáid, Rástegáissá. Dat lea stuorát, go guovllu eará duoddarat ja sápmelaččaid bassi duottar. Dál Rástegáissá áitá energiijaindustriija bieggafápmofidnu ja dat dagaha Holmberga morašlažžan.

– Dat livččii eatnamiid rivven, ahte min dehálaš kulturduovdda oidnošii industriijalaš fidnu vuolde. Rástegáisá lea olu olbmuide dehálaš guovlu, de mii háliidit atnit árvvus dan guovllu. Dathan lea leamašan hui guhká bassi duottar dáppe, dadjá Holmberg.

Ovddit gease Holmberg goarkŋui Rástegáisái. Gáissá čohkas oaidná viidát sámeguovllu, Norgga ja Suoma duoddariid ja Jiekŋameara vuonaid.

– Dat lea dego ovttalágan eanamearka ja logašingo, ahte dihtoláhkai dat dego suodjala iežas geahčastagain daid guovlluid nu, mo mun dan vásihan, muitala Holmberg.

Sámiráđi Suoma juhkosa jođiheaddji Holmberg muittuha, ahte Rástegáissás ja dan birastahtti duottarguovllus lea mearkkašupmi maid earáide, go boazodolliide bohccuid guohtuneatnamin. Su mielde báikki olbmuid jiena ja rivttiid galgá gudnejahttit goappáge beale ráji.

Aslak Holmberg
Aslak Holmberg mielde Rástegáissá guovllus lea mearkkašupmi nu guovllu boazodollui, go maid báikki olbmuide. Son ii sáva elfápmoindustriija buresboahtin guvlui. Govva: Vesa Toppari / Yle

Bieggafápmu ii heive sámeguvlui

Bieggafápmu lea buorre ášši eará báikkiin, muhto Suoma sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio mielde bieggafápmu ii heive sámeguvlui.

– Bieggafápmu lea almmolaččatge jurddašettiin heivemeahttun sámeguvlui. Dát lea maiddái boazodollui erenoamážit oaivvilduvvon guovlu, goas hálašeimmet jo ruoná kolonialismmas nappo, ahte min servodat válddášii ovddasvástádusa dán dálkkádatrievdama bisseheamis, muitala Niittyvuopio.

Niittyvuopio orru ieš Gáregasnjárggas ja son lea boazodoalli Báišduoddara bálgosis, man ránnjái Deanu nuppe beallái bieggafápmofidnu plánejit. Ovdan lea maid leamašan fápmolinnjá geassin Supmii, jus bieggafápmorusttet ollašuvvá.

Suoma birasministtar lea almmuhan, ahte Suopma háliida čielggadit Norggain bieggafápmofidnu rájiid rasttildeaddji váikkuhusaid. Sámi ovddasteddjiid dearvvuođat Suoma ráđđehussii leat čielgasat.

– Sávan erenoamáš ollu, ahte dás vuhtiiváldojuvvo Ovttastuvvan Našuvnnaid eamiálbmogiid julggaštus, man mielde dákkár fidnuid ii sáhte ovddidit báikkálaš servodaga dohkkeheami haga, dadjá Niittyvuopio.

Anni-Sofia Niittyvuopio
Suoma sámedikki nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio mielas sápmelaččat eai galgga leat okto ovddasvástádusas dálkkádatrievdamis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Norgga ja Suoma sámedikkit vuosttildit fidnu

Sihke Suoma ja Norgga sámedikkit oaivvildit, ahte bieggafápmofidnu ii leat buresboahtin Rástegáisái. Norgga sámedikki ságadoalli Aili Keskitalo mielde sámediggi ii sáhte dohkkehit fidnu.

– Diet guovlu lea hirbmat dehálaš resursaguovlun sihke boazodollui, muhto maiddái báikki olbmuide ja dasa lassin lea nu, ahte Rástegáisá lea bassi várri, muitala Keskitalo.

Keskitalo mielde sápmelaččat leat šaddan addit jo doarvái eatnamiid elfámu buvttadeapmái. Rádji lea dál boahtán, eaige bieggafápmorusttegiid hálit sámeguvlui.

– Mis eai leat šat eatnamat, maid addit. Mii dárbbašit daid eatnamiid iežamet ealáhusaide nu, ahte mii eat doarjjo ođđa bieggafámu sisabahkkemiid Sápmái, dadjá Keskitalo.

Bieggaturbiinaid háliidivčče cegget davábeallái Rástágáissá badjel 800 mehtera allodahkii. Davvi-bieggafápmoguovllu millut leat badjel 250 mehtera alladat ja dat oidnošedje badjel 1060 mehtera allodagas, nuba dat oidnošedje guhkás.

Bieggafápmopárkka guvlui čágašedje logi duhát spábbačiekčangietti

Supmii Davvi-bieggáfápmofidnu laktá ráji lagašvuođa lassin suopmelaš boaldámušfitnodat St1. Fitnodat lea okta guovddáš lahttu Grenselandet AS fitnodagas, man fidnu bieggafápmopárka lea.

St1 servodatgaskavuođaid jođiheaddji Mika Aho mielde bieggafámu buvttadan elrávdnji lea guovddážis, go ulbmilin lea dálkkádatneutralitehta. Aho mielde Rástegáissá guovlu lea válljejuvvon dan dihte, go doppe bieggá olu ja doppe lea unnán luonddudiversitehta.

– Guovllus ovttastuvvet bieggafámu geahččanguovllus máŋga buorre ášši. Dáid erenoamáš bieggadiliid lassin, mat vástidit mearrabieggafámu, guovllu biodiversitehta lea govttolaš vuollegaš doppe. Doppe ii leat jur ássan ja dan dihte hehttehus birrasii lea unnán. Dieđus visuálalaččat dat bieggafápmorusttegat oidnojit, muitala Aho.

Fidnui leat addán sámegielat nama Davvi. Gažaldat lea stuorra bieggafápmofidnus Rástegáissá guovllus, gosa bieggamillut boađášedje eanemusat 267. Bieggafápmopárkka viidodat lea 7750 hektára nappo dohko čágašedje 10 000 spábbačiekčangietti.

Fidnu lea stuorámus Davvi-Norgga bieggafápmofidnuin ja stuorát go oktage Suomas. Bieggafápmorusttega dihte galggašii hukset geainnuid fápmorusttega dikšuma várás. Guovlu lea Norgga nubbin stuorámus meahcceguovlu ja doppe eai leat geainnut ovddežis.

Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio mielde Ohcejoga gielda ii guottit fidnu. Govva: Vesa Toppari / Yle

Guovllu gielddaid eanetlohku vuosttilda fidnu

Bieggafápmorusttega birasváikkuhusat čuozašedje Norggas golmma gildii, nammalassi Davvesiidii, Kárášjohkii ja Detnui. Suomas váikkuhusat livčče Ohcejoga gielddas.

Rástegáissá guovlu gullá Davvesiidda ja Deanu gielddaide, maid rádji manná gáissá čohkka bokte. Álggos oassi turbiinain galggai boahtit Deanu gieldda guvlui, muhto gieldda vuosttildeami dihte elfápmofitnodat rievdadii plánaidis nu, ahte huksehusat boađášedje Davvesiidda guvlui.

Davvesiidda gielda ii leat gielddahoavda Sigurd Kvammen Rafaelsen mielde vel mearridan guottihago vai vuosttildago gielda fidnu. Rafaelsen mielde gielda prinsihpas guottiha suvdilis ja ođasmuvvi energiija geavaheami. Gielda mearrida oaivilis Davvi-fidnui dasto, go biraslobi gieđahalli Norgga energiijaeiseváldi NVE bivdá cealkámuša áššis.

Deanu ja Kárášjoga gielddat vuosttildit fidnu dan dihte, go dat čuohcá guovllu boazodollui ja eará sámeealáhusaide. Mearkkašahtti oassi fidnu guovllus gullá Lágesduoddara bálgosii.

Maiddái Ohcejoga gielda vuostálastá fidnu. Ohcejohka gielda vuordá, ahte Suopma oassálastá rájiid rasttildeaddji váikkuhusaid árvvoštallamii. Birasministeriija lea lohpidan, ahte Suopma maid searvá dasa.

– Ohcejoga gielda lea vuosttildan dán, danin go fidnu váikkuhusat ollet deike Suoma beallái ja min dehálaš árvvuide. Olles dán sámeservodahkii goappáge bealde ráji dat váikkuhusat leat negatiivvalaččat, dadjá Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä