Sápmi |

Davvi-bieggafápmofidnu vuostálastet garrasit – birasministtar Mikkonen: Suomas dárbbašit bieggafámu, muhto dat ii heive juohke báikái

Davvi-bieggafápmofidnu lea sámiid ja luonddusuodjaleddjiid ektui vuostebiekkas, ja nu orru oaivvildeamen maiddái Suoma biras- ja dálkkádatminister Krista Mikkonen.

Krista Mikkonen, Vihr., Ympäristö- ja ilmastoministeri
Suoma biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonen oaivvilda, ahte sápmelaččaid gullan galgá leat guovddážis sápmelaččaid ruovttuguvlui plánejuvvon prošeavttain. Govva: Antti Kolppo / Yle

Muitaleimmet gieskat, ahte Norgga ja Suoma guovllu sámit vuosttildit Davvi-bieggafápmofidnu Rástegáissá duottarguvlui. Fidnui lea čájehuvvon jo eanetge vuosteháhku, ja ovdamearkka dihte Sámiráđđi ja birasorganisašuvnnat leat cealkán, ahte vuostálastet fidnu.

Birasorganisašuvdna WWF Norgga ja Suoma ossodat ja Norgga ornitologasearvi NOF oaivvildit, ahte plánejuvvon bieggapárka duššada meahci ja uhkida guovllu hearkkes luondduelliid.

Birasministtar Mikkonen: Suopma oassálastá fidnu birasváikkuhusaid árvvoštallamii

Suoma biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonen oaivvilda, ahte sápmelaččaid ruovttuguvlui plánejuvvon prošeavttain guovddážis ferte leat sápmelaččaid gullan ja sin vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit giela ja kultuvrra.

– Duottar, gosa dát bieggafápmoindustriija lea plánejuvvon, lea sápmelaččaide bassi báiki. Dat lea maiddái sin ealáhusaid ektui dehálaš. Vaikko fidnu leage Norggas, Deanu leahki lea guovtti sierra riikkas hui oktilaš ja oktii laktásan guovlu.

Tenojoki, taustalla kohoaa Rastigaisan tunturi Norjan puolella.
Rástegáissá guvlui plánejuvvon fidnu dihte galggašii hukset geainnuid fápmorusttega dikšuma várás. Govva: Vesa Toppari / Yle

– Suopma lea almmuhan ahte oassálastá fidnu birasváikkuhusaid árvvoštallanprosessii ja vuordá dál Norggas árvvoštallančilgehusa kommeanttaide.

Mikkonen oaivvilda, ahte Suomas dárbbašit lasi bieggafámu, muhto bieggafápmu ii heive juohke báikái, ovdamearka dihte biras- ja eatnanárvvuid dahje sápmelaččaid álgoálbmotvuoigatvuođaid dihte.

– Bieggafápmokártemiid mielde Suomas gávdnojit lihkus ollu buorit biekkus guovllut, gos dát áššit eai riidal. Suoma bieggafápmobuvttadeami ektui dárbu lasiheapmái lea eandalii máddin, gos maiddái stuorimus oassi elrávnnjis golahuvvo.

Birasorganisašuvnnat: duššadivččii meahci ja uhkida guovllu elliid

Birasorganisašuvdna WWF Norgga ja Suoma ossodat ja Norgga ornitologasearvi NOF organisašuvnnat leat sádden Norgga stuorradikki energiija- ja biraskomiteai reivve, mas dat gáibidit, ahte bieggapárka ii galgga huksejuvvot. Reivves leat sádden kopiija maiddái oljo- ja energiijaministtar Tina Bruai, čázádagaid ja energijahoavda Kjetil Lundii ja Norgga Sámedikki presideanta Aili Keskitaloi.

– Mii dárbbašit eanet ođasmuvvi energiija buhttet čina, oljju ja gása, muhto seammás mii galgašeimmet bastit suodjalit mávssolaš luonddu. Davvi bieggaturbiinnat duššadit meahci ja uhkidit hávváduvvi luondduelliid. Danin dan ii galgga hukset, dadjá WWF máilmmiviidosaš luonddufoandda birashoavda Else Hendel.

WWF Suoma biologalaš máŋggahámatvuođa prográmma jođiheaddji Petteri Tolvanen lea fuolas bieggafápmofidnu váikkuhusain.

– Mii leat duođalaččat fuolas bieggapárkka váikkuhusain áitatvuloš árktalaš šlájaide maiddái Suoma bealde. Mii leat bidjan olu návccaid riikkaidgaskasaš ovttasbargui gilljona ja njála populašuvnnaid gádjumii. Bieggaturbiidna uhkida positiiva ovdáneami, lohká Tolvanen.

"Okta Eurohpa maŋimuš huksekeahtes stuorra duottarguovlluin"

Sámiráđđi cealká, ahte Rástegáisá lea sápmelaččaid bassi duottar, ja Rástegáissá guovlu lea luondduárvvuid beales, kultuvrralaččat ja sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusa dáfus earenoamáš mihtilmas guovlu. Dat lea maiddái okta Eurohpa maŋimuš huksekeahtes stuorra duottarguovlluin.

– Bieggafámuin, geaidnofierpmádagain ja elrávdnjefierpmádagain livččii earenoamáš stuorra negatiiva váikkuhus Rástegáissá guvlui nu luonddu, kultuvrra go sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid dáfus, Sámiráđi dieđáhusas muitalit.

Aslak Holmbergin taustalla näkyy Rastigaisa-tunturi.
Sámiráđi Suoma juhkosa jođiheaddji Ásllat Holmberg lea buktán jo ovdalis ovdan iežas fuola Rástegáissá duottarguovllu beales. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámeráđi, Norgga ja Suoma Sámedikkiid sihke guovllu eanaš boazodoalloservošiid lassin fidnu vuostálastet lassin Deanu, Kárášjoga ja Ohcejoga gielddat, máŋggat báikkálaš searvvit, luonddusuodjalanorganisašuvnnat, eananoamasteaddjit sihke logit priváhta olbmot Norggas ja Suomas, cealká Sámiráđđi.

Norgga Stuorradiggi gieđahallá odne disdaga 1.12. bieggafápmoalmmuhusa, mii mearrida earet eará bieggafámu lohpeproseassaid boahtteáigái.

St1: Mii gudnejahttit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid

Suopmelaš boaldámušfitnodat St1 lea okta guovddáš lahttu Grenselandet AS fitnodagas, man fidnu Davvi-bieggafápmopárka lea.

St1 lea cealkán, ahte energiijafitnodahkan sii dihtet, ahte sin doaimmain leat servodatlaš váikkuhusat ja sin fidnuid sosiála vásttolašvuohta lea sidjiide earenoamáš dehálaš ášši.

– Mii gudnejahttit olmmošvuoigatvuođaid sihke eamiálbmogiid vuoigatvuođaid. Mii árvvoštallat jámma olles min árvogollosa váikkuhusaid olbmuide ja olmmošvuoigatvuođaide ja čađahit dialoga fidnuideamet servodatlaš váikkuhusain.

Grenselandet AS lea guođđán Davvi-bieggafápmopárkka lohpeohcamuša gieđahallama várás.

– Lohpeohcamuša várás Grenselandet AS lea dagahan fidnus bealátkeahtes váikkuhusaid árvvoštallama sihke birrasa, ja servodagage oasil, ja das lea fárus maiddái dialoga boazodoalloservodagain ja báikkálaččain nu Suomas go Norggas, cealká St1.

Rástegáisá mihtilmas boazodoallui

St1 servodatgaskavuođaid jođiheaddji Mika Aho muitalii gieskat, ahte Rástegáissá guovlu lea válljejuvvon dan dihte, go doppe bieggá olu ja doppe lea unnán luonddudiversitehta.

Protect Sápmi -vuođđudus lea dahkan váikkuhusguorahallama Rástegáissá Davvi-bieggafápmofidnus jo jagis 2017. Senior ráđđeaddi Anders Eira dadjá, ahte ii leat fágalaččat riekta, ahte Rástegáissá guovllus livččii unnán luonddudiversitehta, nugo St1 servodatgaskavuođaid jođiheaddji Mika Aho lohká.

Anders Eira deattuha, ahte guovlu lea hui mihtilmas eandalii boazodoallui, ja dan fleksibilitehta duššadeapmi lea okta vearrámus áššiin sisabahkkemiin ja bieggamilluin.

– Eanangeavahanfleksibilitehta šaddá boahtteáiggis guovddáš áššin, ja obanassiige eaktun, mo galgat ealihit bohccuid daid dálkkádatrievdamiid geažil.

Maiddái Sámiráđđi muittuha, ahte Rástegáissá guovlu lea dehálaš máŋgga sápmelaš boazodoalloservošii.

– Dutkamušaid mielde bieggafámus leat negatiiva váikkuhusat bohccuide ja boazodollui, go bohccot suorganit bieggamilluid čuovggaid, suoivaniid ja jienaid, ja garvet bieggamillu juobe logi kilomehtera geahčen.

Anders Eira vuordá maiddái Norgga ráđđehusas seamma linnjá, maid Suoma biras- ja dálkkádatministtar ovddida.

– Dat orru hui jierpmálaš kommeanta, ahte galgá suddjet sámi guovlluid ja eanangáhppálagaid gos sámi ealáhusdoaibma lea. Dat lea maid jierpmálaš, ahte elrávdnjeprodukšuvdna huksejuvvo lahka dan elrávnnji geavahanbáikkiid, iige dohko boazoguohtuneatnamiidda guhkkin davvin. Oainnán, ahte maid Norgga stáhta berre čuovvut dies Suoma ja maiddái ahte St1-fitnodat berre guldalit maid sin riikka eiseváldi dadjá, muitala Eira.

Ásllaga Á-studio gieđahalai mánnodaga 30.11. earet eará Davvi-bieggafápmoplánaid. Jietna: Yle Areena

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä