Koe uusi yle.fi
Sápmi |

Davvin bivnnuhamos juovlaskeaŋkkat leat čoarvečiŋat, soljjut ja eará atnugálvvut

Dál ii leat šat go vehá badjelaš vahkku juovllaide. Muhtin buvddain Anára márkanis dát áigi lea čielgasit sesoŋŋa, earáin dat fas ii oidno olus moge. Juovllaid dihte lea goit okta pop up -gávpige ihtán gili guovddážii.

Ami Avellán ja Virpi Jääskö
Ami Avellán ja Virpi Jääskö leaba boahtán Anára giliguovddážii vuovdit iežaska dujiid. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Guovdu Anára markána lea juovllaid dihte ceaggánan duojáriid pop up -gávpi. Dohko leat iežaset duodjebájiin čakŋalan gámačeahppi Virpi Jääskö, čikŋadáiddar Ami Avellán ja čoarve- ja báhkkeduojár Kikka Laakso. Vuovdimassii sis leat earret eará silba- ja čoarvečiŋat ja gápmagat.

Pop up -gávpi lea vahkku juo leamašan ja dat lea maŋimuš beaivvi rabas lávvardaga 16.12. diibmu 19 rádjai.

– De mannat ruovttoluotta bádjái bargat, muitala Virpi Jääskö.

Duojárii leamašan somá boahtit márkanii ja oaidnit olbmuid. Seammás olbmot maid leat beassan deaivvadit duojáriiguin, geat muđui leat áŋgiruššamin iežaset duodjebájiin.

Čoarvečiŋat leamašan dat bivnnuhamos diŋga oastiid siste, árvala Jääskö. Su iežas duddjon gápmagat leat viehka divrasat, ja olbmot galgetge vuos vehá smiehttat, ovdalgo mearridit ostet dahje maŋŋelabbos diŋgojit daid. Jääskö árvalage, ahte juovllaid áigi ii su fitnodagas oidno nu čielgasit, go čikŋaduojáriin.

– Mun jáhkán, ahte go vuovdá daid čiŋaid, de olbmot ostet skeaŋkkaid dieđusge eambbo juovllaid áigge, smiehttá Jääskö.

Čikŋadáiddár Ami Avellánii juovllaid áigi lea čielgasit sesoŋŋa. Son lea dánge jagi fitnan Helssegis, ja áigu dollet dohko maiddái pop up -gávppi maŋŋá.

– Dieđusge galgá ovddalgihtii duddjot olu eanet čiŋaid.

Avellán muitala, ahte lea váttis diehtit ovddalgihtii makkár dujiid olbmot hálidit oastit, go juohkehaš liiko iežaslágan čiŋaide.

"Galgá diehtit maid olmmoš háliida skeaŋkan"

Makkár dasto lea buorre skeaŋka? Virpi Jääskö lohká iežas leat dakkár "ále oastte maidige" -olmmoš, gii ii hálit oastit duššiid.

– Buoremus lea dakkár skeaŋka, maid dat olmmoš háliida. Ferte dovdat dan olbmo bures, vai diehtá, maid dat dárbbaša ja háliida, oaivvilda Virpi Jääskö.

Ami Avellán mielas ruovttueatnamis dahje lagaš guovlluin dahkkon skeaŋka lea buoremus.

– Ja millosabbot dakkár, mii gierdá áiggi, iige bálkkestuvvo eret, muhto baicce dan sáhttá addit váikko čuovvovaš sohkabulvii, dadjá Avellán.

Anni Ahlakorpi, guhte bargá sámemusea Siidda museagávppis, lea dan mielas, ahte buorre skeaŋka lea atnubierggas. Su mielas lea dehálaš, ahte skeaŋka lea álbmaláhkai jurddašuvvon aiddo dan olbmui, gii dan oažžu.

– Buorre skeaŋka lea dieđusge dákkár, masa dat olmmoš, guhte oažžu dan skeaŋka, liiko. Lea buorre jus lea muhtin jurdda dan skeaŋkka duohken, ja ieš goit liikon dasa, ahte ii leat dušši dat skeaŋka, ahte dan sáhttá geavahit, lohká Ahlakorpi.

"Sámeduojit mannet erenomážit juovlaáigge"


Sámemusea Siidda museagávppis juovllaid áigi oidno ovdamearkan nu, ahte báikki olbmot fitnet oastimin juovlaskeaŋkkaid. Olbmot ostet ovdamearkka dihte dujiid eanet go dábálaččat, muitala museagávppi vuovdi Anni Ahlakorpi.

– Eandaliige diekkár stuorit dávvirat, dego ovdamearkan soljjut, guvssit ja diekkár sámeduojit, dat eai vealttekeahttá mana birra jagi seamma láhkai, muhto ná ovdal juovllaid olbmot ostet daid gal olu skeaŋkan, dadjá Ahlakorpi.

Soljjuid ja eará dujiid lassin olbmot leat beroštuvvan maiddái girjjiin.

– Mis lea ođđa girji "Inarilaisia" vuovdimassii, mii muitala anárlaččaid birra. Dan girjái leat čoaggán muitalusaid báikegotti olbmuid birra, nu dat lea dákkár man leat oastán. Ja de dieđus eará ođđa girjjit, dego Áillohačča "Mun čuojan", nu dan leat maid muhtin veardde oastán.

Anni Ahlakorpi
Sámemusea Siidda museagávppi vuovdi Anni Ahlakorpi. Govva: Linnea Rasmus / Yle

Davvi-Suoma turisma lea lassánan jagiid mielde ja dat oidno maiddái Siiddas. Ahlakorpi muitalage, ahte máŋggakultuvrralašvuohta ja eará kultuvrriid vuohki ávvudit juovllaid oidnoge hui nannosit.

– Báikegotteolbmot fitnet dábálaččat ovdal juovllaid, maŋimustá 23. beaivvi oastimin dáppe skeaŋkkaid, muhto de eandaliige gaskaeurohpalaččaide juovlaruohtta ii leat nu dehálaš beaivi. Sii bohtet dalle vel oastašit.

– Muhto jus sii bohtet juovlabeaivve, 25. beaivvi, dalle sii fitnet dušše geahčamin čájáhusaid muhto eai oastte šat nu olu gávppis, čilge Anni Ahlakorpi.

Sámemusea Siidda museagávppis juovlaáigi oidno maiddái báikkálaččaid dáfus, go sii fitnet gávpašeamen. Ahlakorpi jáhkká, ahte dasa vaikkuha dat, go Anára girkosiiddas eai bálljo gávppit leat.

– Dieđusge dat, ahte dáppe eai leat nu máŋga báikki, mat leat rabas juovllaid áigge, de dáppe sáhttá fitnat vel, jus ii leat muitán oastit muhtin juovlaskeaŋkka, muittuha Ahlakorpi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä