Sápmi

Deanu luossabivdu álggii – oktage bivdi ii oidnon vel vuosttas eahkeda golgadeamin

Väinö Guttorm ja Tenon vene
Ohcejohkalaš Väinö Guttormis livččii fanas jo goikkis ja gárvvisin, muhto vel ii oro leamen rivttes áigi vuolgit golgadit. Govva: Vesa Toppari / Yle

Deatnu lea maŋimuš beivviin dulvan oalle sakka, ja duoddarat ain vielgájit goabbatge bealde joga. Dál leat lohpiduvvon liehmut ja Deatnu dulvá ain eambo. Suoma beale golgadeaddjit šadde dál vus báhcit gáddái.

Deanu árbevirolaš luossabivdu álggii vuossárgga eahkedis čieža áigge. Dalle leai báikegotte olbmuide lohpi golgadišgoahtit, suhkat dahje oaggut gáttis.

Deatnu goittotge lea nu dulvvis, ahte Suoma beale golgadeaddjit šadde báhcit gáddái. Deanu čávvá guoikan ja lea govdat go mearra, nu ahte doppe ii fáhte cubboge.

Bivdit muitalit, ahte Deanus leat Suoma beale gátte vuolde maid unnán dakkár heivvolaš bivdobáikkit eandaliige ná dulvin. Johka lea oalle rávdnjái ja čieŋal daid buoremus bivdobáikkiin dál, ja guoli olaheapmi sáhttá leat váttis.

Teno kalastuskauden alussa 1.6.2020
Deanus lea dál oalle valjis čáhci, man dihte eanas Suoma beale golgadeaddjit báhce ikte vuossárgga eahkedis gáddái. Johka čávvá guoikan ja lea govdat dego mearra, muhto guoli jáhkket leat juo jođus. Govva: Vesa Toppari / Yle

Norgga bealde soapmásiid vuolleleappos jáhkket vuolgán joga ala, go doppe leat dakkár buorit bivdobáikkit maid dulvin. Suoma beale olbmot gal šaddet vel vuordit joga coahkuma.

Suoma bealde nu gohččoduvvon turistabivdu álgá geassemánu logát beaivvi ja bistá suoidnemánu lohppii. Báikki olbmot besset vel bivdit gitta borgemánu 10. beaivvi rádjái.

Son áigu vel vuordit

Ohcejohkalaš Väinö Guttorm ruoktobáiki lea miilabeali Ohcejohnjálmmi vuolábealde Gárnjárggas. Son finai ikte veaigin gal fatnasis doškkodeamen, muhto dajai, ahte dál ii eisige gávnnat vuolgit joga ala.

Čáhci lea menddo valjis ja rávdnji menddo garas. Dat ii leat oba nu dorvvolašge bivdit. Dán áigái goit leat sis albma dorvobiktasat ja -biergasat, muhto čázi alde su mielas ferte áli leat várrugas.

Ja okta vel, mo ná vallji čázis fáhtet dan beakkán Deanu luosa. Fierpmi ii fitne vuodjat albmaláhkái, nu ahte luossa dasa vuojašii.

– Ii árvit bidjat nu olu deattu, ahte dat dal juohke saje manašii dienláhkái čábbát dat fierbmi. Gal dan dieđusge go budde albmáláhkái bodnáihan gal fidne mannat, muhto iihan dakkár golgadahkii gal čáŋa ii miige, ii oba hávgage, čaimmiha Väinö Guttorm.

Väinö Guttorm
Väinö Guttorm áigu vuordit coahkuma. Son jáhkká, ahte maŋimuš bivdobeaivvi dán mánu beallemuttus sáhttá goddit guoli. Govva: Vesa Toppari / Yle

Deanu stuorámus siidojogas Ohcejogas leat ain jieŋat, ja Väinö Guttorm mielde luossa ii gorgŋe albmaláhkái johkii nu guhká, go gos nu leat velá jieŋat.

Dat namalassii váikkuha čázi liekkasvuhtii, ja sii bivdit dihtet, ahte dál bivdobaji álggus Norgga beale gátte vuolde lea lieggasut čáhci, man dihte luosat bisohallet doppe. Datge váikkuha, man láhkái sii ožžot guoli.

– Ohcejoga siste Máttajávrri jiekŋa várra dagaha dan, ahte dat doallá dáppe Suoma bealde viehka guhkás dohko vulos guvlui dan čázi galbmaseabbon go doppe Dáža bealde. Ja mii leat muhtun geardde mihtidange, dokko Niemel buohta eandalii, de dat lei beannot gráđa, joba guokte gráđa lieggasut čáhci doppe Norgga bealde, muitala Väinö Guttorm.

Maiddái ránnjá duhtá vuorddašit

Maiddái ránnjádálu isit Ola Laiti Gárnjárggas Ohcejogas lohká vel vuorddašit čáhcedili buorráneame, ovdalgo viššá oba vuolgitge geahččalit golgadeame. Su dálu buohta Deatnu lea rávdnjái ja govdat, nu ahte guoli fáhten dien mearas ii leat álki.

Ola Laiti jáhkká lágaš beivviin dulvat ain lasi, erenomážit maŋŋebárgii lea lohpiduvvon meastta bahkka gitta davimus Sápmái.

Duoddarat čeaskájitge goabbatge bealde Deanu, nu ahte lasi čáhci lea ain vuordimis. Ola Laiti jáhkká dulvvi dás vel loktanit fuomášan veara, ja son ballá, ahte ii beasa golgadit ollege.

– Dat čájeha, ahte beasságo ollege go dulvan lea menddo. Ahte dieno dat sáhttá geavvat, son dadjá.

Ola Laiti Tenojoen rannalla 1.6.2020
Ohcejohkalaš Ola Laiti Gárnjárggas ballá, ahte dán geasi eai beasa ollege golgadit vearrás dulvvi dihte. Son jáhkká lágaš beivviid dulvat vel eambo. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ola Laiti goit lávde geasi guhkkodahkii suga bivdit, ja lohká jáhkkit muhtun guoli gal goddit. Vaikke dán áigáihan luossaguoli hága ii gal báze, go gávppis oažžu Dáža luosa. Na dan son ii loga nu njálggisin go Deanu luosa.

Maid Laiti jáhkká luosaid hurgit bajásguvlui Deanu, go vuosttamuččat lávejit boahtit juo jieŋa vuoli. Son lohká oaidnán maid vuorruid juo njuikumin, muhto dathan eai leat bivdoguolit.

Čáhci goit lea doarvái, man dihte guolit besset maid johkagierragiidda. Ola Laiti mielas dat leage buorre

– Na dál ii dárbbaš dan moraštit, ahte go olbmot ballet, ahte ii leat guolli doarvái suodjaluvvon, go dán láhkái ollu čáhci ja dál gal luosat besset gitta dohko bajás, son vel árvala.

Video: Saamensilta ja Teno
Deanu alde eai bivdit oidnon guolástanbaji álggus. Doaimmaheaddjin Kaisa Aikio. Video: Vesa Toppari / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä