Sápmi |

Doaresbeale turismafitnodagat soitet govssahallat gáiddusbargomátkkošteames fuones telefonfierpmi dahje neahttaoktavuođa dihte

Davvin gáiddusbarggus beassá navddašit ráfálaš birrasis, juos fal neahtta- ja telefovdnaoktavuođat doibmet.

Anita Järvelin
Sullii goalmmadas idjadeaddjiin lea dán dálvvi áigge leamašan gáiddusbargit, muitala Anita Järvelin Giellajohka-fitnodagas. Sii leat bidjan návccaid ovddidit gáiddusbargobirrasa. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Oassi mátkkoštanfitnodagain davimus Suomas lea dál fállagoahtán bálvalusaideaset gáiddusbargiide, go olgoriikalaš mátkkošteaddjit eai leat sáhttán boahtit guvlui koronapandemiija dihte.

Buot fitnodagat eai beasa ávkašuvvat gáiddusbargiin fuones telefovdnafierpmi dahje neahttaoktavuođa dihte.

Giellajohka Anára ja Ohcejoga ráji alde lea okta dain fitnodagain, gos dán dálvvi áigge lea leamaš gáiddusbargomátkkošteaddjit.

– Sáhttá dadjat, ahte 30 proseantta idjademiin mis leat gáiddusbargit, muitala Anita Järvelin, okta Giellajohka-fitnodaga oamasteaddjiin.

Earenoamážit dat, geat bohtet bargat gáiddusin, čielggadit ovddalgihtii mo oktavuođat guovllus doibmet. Giellájogas neahtta doaibmá čuovgakábeliin, muhto telefovdna gullo heittot.

– Mii leat bidjan návccaid dasa, ahte buot barttain leat buorre neahttaoktavuođat. Muhto telefonfierbmi, dathan lea dál čuolbman dáppe, go dáppehan ii riekta gullo miige teleoperáhtoriid, Järvelin muitala.

Etätyömatkailija tekee töitä matkailijoiden majoitustiloissa.
Giellajohka-fitnodaga gámppáin neahtta doaibmá čuovgakábeliin bures. Gáiddusbargguid beassá bargat luondduráfis. Govva: Ida Pirttijärvi / Yle

Fitnodaga restoráŋŋavissui lea biddjon anteanna, mii nanne telefonoktavuođaid, nu ahte doppe telefovdnage gullo. Doaresbealguovllus telefovnna heajos fierbmái leat juo hárjánan, ja dasa leat hutkan iežas čovdosiid.

– Gasku joga lea geađgi, jos gullojit buot operáhtorat, muhto lea vehá váttis mannat dohko. Dasto lea boares Sonera-bálggis, ahte olbmot ožžot oktavuođaid, Járvelin moddjá.

Dat ahte telefovdna ii gullo, lea vásihuvvon maiddái dorvvolašvuođagažaldahkan. Muhto dál go neahtta doaibmá, čuovgakábeliin oažžu oktavuohta maiddái telefovnnain.

– Dál mii leat rávven mátkkošteaddjiid, ahte bijašedje neahta ala telefovnnas ja geavahivčče neahttaoktavuođa go riŋgejit, nu sii ožžot mis oktavuođa. Muhto gal mun duođai sávašin, ahte dán áššái dahket juoidá, Järvelin dadjá.

Mátkkoštanguovllu oktavuođačuolmmaid sávvet čoavdašuvvat boahttevuođas

Anára-Suoločielggi mátkkoštanguovllu doaimmajođiheaddji Marja Kumpuniemi dadjá oktavuođačuolmmaid oahpisin jo ovdal pandemiijaáiggi.

– Lea dieđusge mearkkašahtti, mo oktavuođat doibmet obanassii, ja dan lea guovllus dárbu ovddidit. Dieđusge ovdamearkka dihte olgoriikalaš mátkkošteaddjit leat juo ovdalge dárkkistan, gos neahtta doaibma, Kumpuniemi muitala.

Gáiddusbargomátkkošteapmi lea buktán pandemiijajagi áigge dehálaš lasáhusa fitnodagaide, muhto Kumpuniemi mielde dat ii reahkká deavdit dan váilevašvuođa, mii lea boahtán go dál eai leat olgoriikalaš mátkkošteaddjit. Gáiddusbargomátkkošteami háliidit boahttevuođas fállat maid sidjiide.

– Čielgasit lea oaidnimis trenda, ahte olgoriikalaš fitnodagat livčče beroštuvvan boahtit deike bargat guhkitge áigái, Kumpuniemi dadjá.

Anáris ja Ohcejogas mátkkošteaddjiid geasuha ovdamearkka dihte idjadanvejolašvuođat vehá guhkit eret guovddážiin. Oktavuođaid vurdet doaibmat maiddái doppe.

– Galhan mátkkošteaddjiid vuordámušat sturrot dange ektui, árvala Kumpuniemi.

Marja Kumpuniemi
Anára-Suoločielggi mátkkoštanguovllu doaimmajođiheaddji Marja Kumpuniemi oaidná, ahte boahttevuođas maiddái olgoriikalaččat sáhtášedje boahtit gáiddusbargui guvlui. Govva: Aslak Paltto / Yle

Doaresbealguovllus lea bargomokta ja njálgga nahkárat

Mátkkošteaddjit leat jo dál gávdnan Giellájohkii, mii lea guovdu duottarguovllu. Oassi lea ádjánan doppe moadde vahku.

– Maid lean háleštan gáiddusbargiiguin, de sii leat leamaš duođai duđavaččat. Sii leat bargan, seammás sii leat vuoiŋŋastan ja miella lea virkui. Máŋgasat leat oađđán. Dat lea viehka stuorra ášši, mii eat oađe doarvái dan áigge, Järvelin dadjá.

Järvelin muitala sin nanusvuohtan saji, mii fállá gáiddusbargiide maiddái movttiidahtti bargobirrasa. Ovddidanbarggut gal leat, ja fitnodagas lea plána hukset barttaid, gos lea sierra jaskes ja ergonomalaš bargolatnja.

– Mii ovddidit dán gáiddusbargobirrasa olles áigge. Dathan ii leat vel gárvvis, ja gáiddusbarggus birrasii gullo dat, ahte lea ráfálaš ja vuogas biras, mii addá vejolašvuođaid bargat gáiddusin ja lea maiddái movttiidahtti biras, Järvelin dadjá.

Järvelin mielas dehálaš lea maiddái ahte oktavuođat doibmet, ja dat dahket vejolažžan bargat gáiddusin doaresbealde guovddážiin. Giellajogas sávvet telefonfierpmi buorideami.

– Eandaliige dál go gáiddusbargu lassána, nu galhan dáppe geainnuid guoras galggašedje telefovnnat gullot. Dat lea dorvvolašvuođagažaldat, muhto mo dan dajašii, nu go vuođđoriekti maid, Järvelin dadjá.

Áššis oainnát lasi Yle Ođđasat -sáddagis diibmu 15.45. Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä