Sápmi

Dovddus arkeologa máhcai Juigieddái guđalogi jagi maŋŋá – Áigu almmustahttit dološ ássansajiin dutkamuša moatti jagi geažes

Christian Carpelan, arkeologia, Juigieddi
Christian Carpelan dutká eanačájánasa sisdoalu ja vihkkehallá, ahte gánnihago muldečájánasaid váldit Juigiettis. Govva: Maiju Saijets / Yle

Dutkamuššii čohkkejuvvojit dieđut Suobbadis ja Anáris.

Beakkán suopmelaš arkeologa Christian Carpelan muittaša Juigietti arkeologalaš dutkamiid liekkusvuođain.

– Dát lea vuosttas viiddit rogganbargu, man mun nuorran bargen. Dát dutkamat rahpe maiddái arkeologalaš historjjás ođđa áiggi daningo dát lei vuosttas sápmelaččaid ássanbáiki, mii dutkojuvvui arkeologalaččat.

Carpelan bođii vuosttas geardde Suobbadii jagis 1959, go dagai Juigiettis iskkadallanroggamiid. Almmái máhcai Juigieddái vel njelljii nappo jagiin 1961, 1962,1964 ja 1965.

Dieid jagiid áigge Carpelan beasai oahpásnuvvat dološbázahusaid lassin maid guovllu ássiide. Ásaihan son roggamiid áigge muteanialaš bivdoalbmáid, juo vádjolan Tapio-vieljažiid geahčen ja beasai sis gullat guovllu olbmuid eallimis. Iešalddes Juigietti arkeologalaš roggamiid duogábealdege leige okta Tapio-vieljažiin, muitala Christian Carpelan.

Tapio Jussi lei riŋgen dan áigásaš musealágádussii, Dološdieđalaš doaibmagoddái ja muitalan, ahte Mutenia giláža lahkosis lea muhtin boares ássansadji, man galggašii dutkat ovdalgo dohko huksejit stuorra dahkujávrriid.

Tapio Jussi oktavuođaváldin ii mannan duššás. Juigietti álge dutkat ja máŋggaid jagiid bistán viiddis arkeologalaš roggamiid vuođul ožžo ollu dieđu guovllu ássamis. Dutkamušain leat gávnnahan, ahte Juigiettis leat eallán olbmot juo 1300 jagi ovdal Kristusa riegádeami ja dát ássanáigodat bisttii gitta 300-lohkui. Dien áiggi ássamis muitalit báikkis gávdnon dološ keramihka stuhkat.

Christian Carpelan, Jouni Alakorva, Hannu Kotivuori
Christian Carpelan muitala Juigietti birra Jouni Alakorvai ja Lappi eanangottemusea hovdii Hannu Kotivuorii. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Maŋŋelis, 1200-logus gitta 1600-lohkui, guovllus leat fas eallán sápmelaččat. Maŋit áiggiid gávdnosat leat ovdamearkan 1400–1500-loguid ákšut ja gaska-eurohpálaš beavdeniibbit. Dutkit leat árvalan, ahte dát gávdnosat muitalit sápmelaččaid gávpeoktavuođain ja Giema Sámi vearuhusas. Dutkamiid vuođul leat maid árvalan, ahte Juigieddi leamašan geavahusas sutteseatnama áigge. Suobbat guovllu ássit leat čoahkkanan ovddeš áiggiid Juigieddái giđđat godde- ja loddebivdui ja čakčatges guollebivdui.

Áigu čohkket Juigietti ja Uáđđivei -materiálaid oktan dutkamuššan

Čakčabeaivváš ligge Christian Carpelana go son váccaša Juigiettis iežas sárgun gártá gieđas ja muittaša, ahte guđe báikkis sii ohce dološbázahusaid. Gárttas oidnojit njeallje geađgebarddáldaga dahjege dološ goahtesaji, oaffaruššanbáiki ja bihkkaboaldinrokkit. Gártii leat merkejuvvon maid geađggit, muorat ja eatnama hámit. Gártá lea dutkái dárbbašlaš go guhttalogi jagis guovlu lea rievdan dramáhtalaččat. Ovdal Juigietti lahkosis mohkohalai Mutenia-johka ja uhca dievá alde gieddeeatnamis šadde guhkes soagit. Dál Mutenia-johka lea báhcán jagis 1967 huksejuvvon Lokka-dahkujávrri vuollái ja Juigietti birastahttá čázi lassin jeaggeeana.

– Suobbatjávri ii oidnon dalle seammá láhkai go dál. Duoppe Suobbatjávrri guovllus ledje eanet muorat ja duoppe oarjjabealde lei Mutenia-johka, man ráigge mii jođiimet deike fatnasiin, muittaša Carpelan.

Muhto ii arkeologiija veterána Christien Carpelan deike Suobbadii dušše beare muittašit boahtán. Dál guđalogi jagi maŋŋá son áigu vel ohcat ođđa dieđu dáid Juigietti eatnamiin. Carpelan oktan dutkijoavkkuinis válddii jeaggeeatnamis muldečájánasaid, maid áigot dutkkahit rádiočitnaiskosiin.

– Lei ulbmil váldit iskosiid 1960-logu rogganguovllu ravddain muldečájánasaid ja dagahit dain radiočitnaiskosii. Dat ii lihkosmuvvan go ravddat eai dihtton doarvái bures. Muhto válddiimet jeakkis goit sedimentačájánasaid, main sáhttá analyseret makkár šattut dáppe leat leamaš áiggiid čada.

Christian Carpelan áigu čohkket ođđasamos čájánasaid bohtosiid ja 1960-logus dahkkojuvvon arkeologalaš roggamiid vuođul dutkamuša, mii muitala sápmelaččaid ássamis viidásabbot go dán rádjái lea muitaluvvon. Dán seamma dutkamuššii Carpelan áigu čohkket dieđuid maiddái Anára Uáđđiveai-guovllu roggamiid bohtosiid. Leahan son leamašan jođiheamen goappáge guovllus viiddis arkeologalaš roggamiid.

– Dát guovllut leat leamaš seamma áigodagaid geavahusas. Juigieddi lea geasseássanguovlu ja Oađđeveai fas dálveássanbáiki. Goappásge lea ollu áidnalunddot materiála, maid galgá mannat čađa. Dutkanbargu bistá vel sulaid golbma jagi, árvaladdá Carpelan viiddis dutkamušas válmmaštuvvanáiggis.

Guldal Christian Carpelan jearahallama Yle Sámi iđit -sáddagis 20.9.2019 diibmu 7.00 maŋŋá. Sáddaga sáhttá maŋŋá guldalit Yle Areenas.

20.9.2019 dii. 8:25 divvojuvvon Suobbat-báikenamma rivttes čállinhápmái. Áššái lasihuvvon maid diehtu Tapio-vieljažiin, ahte sii leat juo vádjolan.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä