Sápmi |

Duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii ásahuvvon psykososiálalaš doarjaga plánenjoavku – Magga: Sápmelašvuohta galggašii leat vuolggasadjin

Lappi buohcedikšunbiire ásahan bargojoavkku ulbmilin lea válmmaštallat plána dasa, mo ordnet psykososiálalaš doarjaga duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna gullamiid oktavuhtii.

Ristenrauna Magga
Ristenrauna Magga bargá dan ovdii, ahte duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna psykososiálalaš doarjaga plánemis sápmelašvuohta lea álo guovddážis. Govva: Yle

Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvama. Stáhtaráđđi namuha doarjaga mearkkašumi duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhtas. Psyhkalaš doarjja galggašii leat fállun buot golmma sámegillii ja sámekultuvrii heivvolaš vugiiguin.

Dál doarjaga ollašuhttima leat plánegoahtán. Doaimma bijai johtui stáhtaráđđi ja doaimma lágideamis vástida Lappi buohccedikšunbiire. Psykososiálalaš doarjaga plánema áššedovdin doaibmá Kitti Kumpulainen. Kumpulainen bargá vuođđoplána das, mo duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna gullamiid maŋŋá olbmuide ordnejuvvo dárbbu mielde psykososiálalaš doarjja.

Su barggus veahkkin lea koordináhtorjoavku, mii árvvoštallá, veahkeha ja ovddida psykososiálalaš doarjaga plánema. Jovkui gullet earret eará sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija, Lappi gielddat ja Lappi buohccedikšunbiire. Joavkkus lea mielde maid SámiSostera doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga. Joavku čoahkkimasttii vuosttáš háve mannan vahku gaskavahku.

Jurdda lea nappo dahkat dakkár plána, mot sápmelaččaid psykososiálalaš veahki duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna doaimma oktavuođas galggašii ordnet. Áššedovdi ja koordináhtorjoavku eai atte doarjaga, baicce plánejit dan ollašuhttima.

Kumpulainen: buot proseassaid, mat dagahit streassa sápmelaččaide, galggašii gaskkalduhttit

Áššedovdi Kitti Kumpulainen bargun lea smiehttat, makkár doarjaga duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargojoavku dárbbaša, dasgo sii gieđahallet lossa fáttáid. Dasa lassin ferte plánet dan, makkár doarjja lea fállun daidda olbmuide, geat bohtet muitalit duohtavuođa. Dáid áššiid oktavuođas ferte vel smiehttat doarjaga olbmuide, geaid eallinmuitalusaid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna guoskkaha: makkár jurdagiid dat bohciidahttá sis ja makkár doarjaga sii bohtet dárbbašit.

Psykososiálalaš doarjaga plánemis ferte fuolahit, ahte gávdnojit gelbbolaš bargit buot Suomas hállojuvvon golmma sámegiela giellajoavkkus. Dan lohká Kumpulainen guhkes proseassan, dasgo áššái laktásit maid skuvlendárbbut.

Sáhka ii leat Kumpulainen mielas dušše psykososiálalaš dárbbuin, baicce stuorát ollisvuođas. Su mielas buot dakkár stáhta álggahan doaimmaid, mat dagahit sápmelaččaide streassa, galggašii gaskkalduhttit vai duohtavuođa- ja soabadanproseassa sáhtášii lihkostuvvat albmaláhkái.

– Anan dehálažžan, ahte dan váldet vuhtii mearrádusaid dahkamis dalle, go duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna proseassa álggahit. Nappo buot dakkár proseassaid galggašii gaskkalduhttit, mat dagahit vahágiid lundui, Sámeguvlui ja áitet ealáhusaid, kultuvrra ja gielaid.

Kumpulainen namuha, ahte ovdamearkka dihtii Jiekŋameara ruovdemáđidja ja ruvkeplánat leat davviguovllus mearkkašahtti streassadahkkit ja dain galggašii dál roahkadit luohpat.

Saamen lippu
Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna psykososiálalaš veahki ordnema plána galggašii gárvánit guovvamánus 2021. Govva: Vesa Toppari / Yle

Doaibmavugiin ovdamearkkat eará riikkain

Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnain miehtá máilmmi lea boahtán čielgasit ovdán psykososiálalaš doarjaga dárbu. Psykososiálalaš doarjaga ollašuhttin leamaš maid álggu rájes Suomas mielde komišuvnna plánain.

Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna psykososiálalaš doarjaga plánenbargguin lea váldojuvvon vuhtii doaibmamállet eará riikkain, degomat Norggas. Daid riikkain leat oidnon guoskkahahtti, duođalaš váikkuhusat komišuvnna doaimmas ja dan bohtosiin.

Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija sosiálaráđđi Juha Luomala deattuha, ahte buot doaimmaid guovddážis ja dehálamos áššin leat sámit ja sámi geahččanguovlu.

– Go smiehttat doarjaga ollašuhttima, dat ferte áddet sámekultuvrra ja leat sámegielat. Mu mielas dat lea vuolggasadji, oaidná Luomala.

Válmmaštallanbargu Sámedikkis lea juo mannu veardde dahkkon ja sámekultuvrra vuhtiiváldimis fuolaha koordináhtorjoavku.

"Vuolggasadjin galggašii leat sápmelašvuohta"

Guhkes eallinbarggu sámi sosiála- ja dearvvašvuođaáššiiguin bargan SámiSostera doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga lei mielde bargojoavkku vuosttaš čoahkkimis.

Magga muitala, ahte nu guhká, go son lea bargan, lea boahtán ovdan man unnán sámegillii lea oažžumis psykososiálalaš veahki. Son buktá ovdán, ahte psykososiálalaš veahki ordnemis livččii earenoamáš dehálaš dat, ahte bargi ádde sámevuođa ja -kultuvrra ja máhttá dárbbu mielde sámegiela.

Magga lea fuolas obalohkái das, mo sámiid duođalaš psykososiálalaš dárbbut váldojuvvojit doaimmas vuhtii. Son imaštallá, manin sámi áššedovdit eai leat nuge vuoruhuvvon dán plánenbarggus. Vuolggasadji galggašii leat sápmelaš, dadjá Magga.

– Mun sávan ja barggan dan ovdii, ahte sápmelaččaid dilli ja dárbbut leat vuolggasajis. Dan ovdii ferte dál bargat, Ristenrauna Magga dadjá.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä