Sápmi |

Duohtavuohta- ja soabadallanproseassa goiku vuittii rehálašvuođa eahpádusaid – Maiddái nuorra sápmelaš vuordá gullat duohtavuođa

Suoma Sámediggi mearridii maŋŋebárgga álggahit sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuohta- ja soabadallanproseassa válmmaštallama – eahpádusain fuolakeahttá. Stáhta ovddasteaddjiges imaštallá eahpádusaid.

Video: nuori saamelainen mies
Filmma lea doaimmahan Ritva Torikka ja govven/čuohppan Jonne Järvinen.

Suoma Sámediggi mearridii čoahkkimisttis maŋŋebárgga álggahit sápmelaččaid ja stáhta gaskasaš duohtavuohta- ja soabadallanproseassa válmmaštallama. Dievasčoahkkin dohkkehii Sámedikki lahttu Anne Nuorgam evttohan gáibádusa das, ahte Suoma stáhta vuođđuda duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna ovttas Sámedikkiin.

Sámedikki mielas komišuvdna galgá suokkardallat earet eará sápmelaččaid historjjálaš ja dálá vealaheami, mo stáhta lea assimilašuvdnapolitihkainis loavkašuhttán sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja mo dat váikkuha sápmelaččaide ja sámi servvodahkii dálá dilis. Duohtavuohta- ja soabadallanproseassa ulbmilin galgá Sámedikki mielas leat, ahte Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa sámiid sajádaga nannemis ovttas Sámedikkiin.

Čuovvovaš lávki lea ráđđádallat stáhtain mandáhtas

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio lea duđavaš, go proseassa válmmaštallanbargu beassá dál joatkašuvvat. Čuovvovaš lávki lea ráđđádallat stáhtain komišuvnna mandáhtas.

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio muitala, ahte sii ráđđádallagohtet stáhtain komišuvnna mandáhtas. Govva: Jonne Järvinen / Yle

– Dál lea dat maŋimuš lávki mihtidit, man duođas Suoma stáhta lea čatnasan dán prosessii. Dathan mihtiduvvo dál, go mii ráhkadit dan mahdáhttahápmosa, mii dasto manná iešguđetge doaibmiide mearridanláhkai. Sámediggi dieđusge lea okta dain.

Sanila-Aikio hálida addit buori áiggi duohtavuohta- ja soabadallanproseassa válmmaštallanbarggu ságastallamiidda. Su mielas dáinna áššiin ii galgga hohpohallat.

– Jos ságastallamat váldet guhkit áiggi, mii dasto geavahit dan áiggi, lohká son.

Sanila-Aikio mielas sápmelaččain lea stuorra dárbu hállat ja buktit oidnosii maiddái dan, mo iešguđet dáhpáhusat leat váikkuhan sámiid dálá dillái ja váikkuhit ain boahttevuhtii.

– Mo mii bastit ceavzit álbmogin dákkár dilis, go min boahttevuohta ja buot dat vuođđu, masa min eallin vuođđuduvvá, jogo bilistuvvo dahje ii váldo mearrádusaid dahkamis vuhtii.

"Olbmot galget beassat viimmatge muitalit"

Sámedikki lahttu Anne Nuorgamis leat seamma sullasaš jurdagat. Son lea ilus, ahte proseassa lihkastii ovddosguvlui.

Vaikke son lohká iežas ballat das, ahte stáhta ii leatge buhtes váimmuin mielde, de su mielas proseassa ferte dál álggahit.

Saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam
Sámedikki lahttu Anne Nuorgam atná dehálažžan, ahte olbmot besset hállat vásáhusaideaset birra. Govva: Jonne Järvinen / Yle

– Dehálamos ággá lea dat, ahte min álbmoga lahtut beasašedje viimmatge muitalit iežaset bávččas vásáhusaid, maid leat dagahan ásodatáigi, internáhttaáigi, maid leat dagahan dat earalágan lágat, Deanu soahpamuš, guolástansoahpamuš. Maid dat dagahit midjiide? Makkár vásáhusat mis leat? Makkár duođalaš vásáhusat mis leat?

– Ja de dasto čájehit, ahte mii eat leat oaffarat, Nuorgam deattuha.

Buohkat eai lean gárvát proseassa doalvumii ovddosguvlui

Vaikke Sámediggi mearridii álggahit soabadallanproseassa válmmaštallama, de dievasčoahkkima sáhkavuoruin bohte maid olu eahpádusat ovdan.

Saamelaiskäräjien jäsen Petra Magga-Vars
Sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars livččii hálidan guorahallat sámiid eahpeluohttámuša maiddái Sámedikki guovdu. Govva: Jonne Järvinen / Yle

Sámedikki stivrra lahttu Petra Biret Magga-Vars ii livččii lean vel gárvvis vuolgit válmmaštallat duohtavuohta- ja soabadallanproseassa. Su mielas sápmelaččaid dáhttu ii leat juksan stáhta ja dan čájehit su mielas ovdamearkka dihtii ILO-soahpamuša hilgun, Deanu soahpamuš, meahciráđđehusláhka ja sámediggelága válmmaštallanbargu.

– Mun lean behtton ja mun jáhkán, ahte eará sápmelaččat leat maiddái behtton dasa. Dan dihte mun in jurdil, ahte dáinna bargguin mii sáhttit beare sihkastit beavddi ja joatkit ráinnas beavddi alde.

– Ja iešalddis munnje gal deattuha dan raporttas ovdanboahtán sápmelaččaid vásáhusain dego dakkár eahpesihkkarisvuohta, eahpeluohttámuš maiddái Sámedikki guvlui.

Stáhta hálida burgit eahpeluohttámuša

Duohtavuohta- ja soabadallanproseassa mannan giđa álbmotgullandilálašvuođain čohkkejuvvon raporttas muitaluvvui, ahte sámit leat miehtemielalaččat duohtavuohta- ja soabadallanproseassa ja -komišuvnna ásaheami ektui. Gullandilálašvuođain bođii goit maiddái ovdan, ahte sápmelaččain lea stuorra eahpeluohttámuš stáhta ja dan ovddasteaddjiid duođalaš hállui ovddidit sámiid dili.

Dát gažaldat bođii ovdan maid álbmotdilálašvuođas, mii dollojuvvui Anáris beaivvi ovdal Sámedikki čoahkkima. Stáhtačálli Paula Lehtomäki lohká stáhta hálidit bargat dáinna áššiin.

– Galhan stáhtage hálida burgit čiekŋalis eahpeluohttámuša, mii sápmelaččain orru leamen stáhta guovdu. Mu jáhku mielde leat maid buorit vejolašvuođat váldit ovdan historjjálaš dáhpáhusaid ja giehtadallat daid rehálaččat. Ja dieđusge, go Sámediggi lea dahkan dákkár álgaga, de stáhta hálida leat ovttasbarggus ja aktiivvalaččat ohcat vugiid bidjat johtui dán komišuvnna.

Paula Lehtomäki saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa
Stáhtačálli Paula Lehtomäki. Govva: Vesa Toppari / Yle

Lehtomäki imaštallá gažaldaga das, man rehálaččat sii leat jođus duohtavuohta- ja soabadallanproseassain.

– Ártegis gažaldat, go mun geardde dás čuoččun, de dieđusge mii leat rehálaččat jođus dáinna. Galggašii vuos diehtit mii dán gažaldaga duogábealde jurddašuvvo ja makkár eahpádusat doppe riekta leat.

Leat maid gullon eahpádusat das, ahte jos proseassa álggahuvvo, de mii dasa dáhpáhuvvá, go dálá ráđđehusbadji nohká. Lehtomäki dadjá, ahte duohtavuohta- ja soabadallanbargu lea čanaskeahtes bargu, iige dat leat válggain gitta.

– Duohtavuohta- ja soabadallanbargu lea olu guhkit áigge bargu, go moadde mánu. Jurdda sihkkarit lea, ahte komišuvdna nammaduvvošii guovtti dahje golmma jahkái.

Nuoraide lea dehálaš diehtit sin eallimii váikkuhan áššiin

Nuorra anárlaš Aslak Uula Länsman mielas duohtavuohta- ja soabadallanprosessii lea dárbu. Sus lea guittot maid eahpádus. Son ballá, ahte proseassa šaddá dušše politihkálaš vearjun.

– Leago dat dakkár, ahte das lea ávki vai leatgo das dušše muhtinlágan politihkálaš mihttomearit váldoálbmogis.

– Nuppe dáfus dieđusge mun lean oaidnán iežan lagaš olbmuid gaskkas, viiddis sámesogas dan dárbbu dasa. Go mii eat leat hárjánan hupmat daid áššiin, earenomážit dakkár hearkkes dahje váttes áššiin, mat leat dáhpáhuvvan jo dolin, nu mu mielas lea buorre, ahte livččii dakkár albma sadji.

nuori saamelainen mies
Aslak Uula Länsman atná duohtavuohta- ja soabadallanproseassa dárbbašlažžan. Govva: Vesa Toppari / Yle

Länsman mielas proseassa boahtá leat maid lossat ja su mielas lea dehálaš, ahte olbmuide lea ordnejuvvon psykologalaš veahkki proseassa áigge. Su mielas buoremus vuohki beassat áššiiguin ovddosguvlui lea hállan.

– Mun lean iežan eallimis dan vásihan, lohká son.

Aslak Uula Länsman mielas lea sámiid iežaset dihtii dehálaš oažžut áššiid oidnosii.

– Go dan mun dieđán, ahte leat olu váttes áššit iežan soga historjjás. Dieđán, ahte lea juoidá dáhpáhuvvan, muhto in dieđe, ahte mii dat duohtavuohta lea. Ja mun lean oaidnán, ahte dat lea váikkuhan maiddái mu eallimii, muhto in dieđe makkár dáhpáhusat ja vásáhusat olbmuin leat. Mun hálidivččen oažžut dan dieđu, ovdalgo dat olbmot leat jo vádjolan.

– Váddásamos bálggis lea dat, ahte olmmoš doallá buot váttes dovdduid doppe siskkobealde, smiehtada Aslak Uula Länsman.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä