Sápmi |

Dušše moattis dálá sámediggeáirasiin álget sihkkarit evttohassan boahtte čavčča válggain

Yle Sápmi jearai buot dálá sámediggelahtuin, leatgo sii beroštuvvan álgit fas evttohassan Sámediggái.

Saamelaiskäräjävaaleihin 2019 ehdokkuutta pohtii yhä moni nykyinen saamelaiskäräjien jäsen.
Yle Sámi gažaldahkii vástidan 23 áirasis goittotge stuorámus oassi, 13 áirasa, ii leat vel smiehttan evttohasvuođa dađi eanet. Govva: Grafiikka / Yle Sápmi

Boahtte čakčamánus Suoma sápmelaččat jienastit alcceset ođđa Sámedikki. Válggaide sáhttá almmuhit evttohasaid borgemánu 2. beaivve rádjai. Dasa lea áigi vel jahkebealli, muhto Yle Sápmi gulaskuttai jo, leatgo dálá sámediggeáirasat jurddašan boahttevaš válggaid.

Yle Sápmi jearai buot 24 sámediggeáirasis ja várrelahtus, áigotgo sii álgit evttohassan. Measta buohkat vástidedje gažadeapmái – dušše ovtta várrelahtu eat fáhten. Vástádusaid vuođul sáhttá dadjat, ahte sámediggeáirasat leat ain guorahallamin iežaset evttohasvuođa.

Moattis háliidit ain joatkit Suoma sámepolitihka njunnošis

Dušše njealjis dálá sámediggelahtuin muitalit njuolga, ahte áigot figgat fas joatkkabadjái Sámediggái boahttevaš válggain. Sii leat Anu Avaskari, Ulla Magga, Anne Nuorgam ja Nilla Tapiola.

Sámedikki dálá nubbi várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja áirras Neeta Jääskö dadjaba várrugasat, ahte áiguba álgit evttohassan, jus oažžuba doarjaga evttohasvuhtii.

Sámediggeválggain evttohasa ásaheapmái dárbbašuvvo unnimustá golmma sápmelačča doarjja.

"In áiggo šat vuolgit dádjut" – Moattis eai álgge šat evttohassan

Suoma Sámedikki dálá sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio almmuhii vuosttamužžan almmolaččat, ahte ii áiggo šat álgit evttohassan sámediggeválggaide. Son muitalii mearrádusastis Asiakaspolar-bláđis skábmamánus. Sanila-Aikio leamašan dán baji maŋŋá guokte válgaáigodaga Sámedikkis.

Nubbi guhkesáigásaš sámediggepolitihkkár, guhte ii áiggo šat joatkit, lea dálá várrelahttu Pekka Pekkala. Son čohkkái Sámedikkis vuos gávcci jagi fásta lahttun jagiid 2004–2011 ja de gávcci jagi várrelahttun jagiid 2012–2019.

– Dál in šat áiggo vuolgit dádjut, vástida Pekkala Yle Sápmái.

Dán válgaáigodaga ođđa áirasat Aslak Holmberg ja Jan Saijets dadjaba maiddái, ahte eaba áiggo šat álgit evttohassan.

Stuorámus oassi ii leat vel guorahallan evttohasvuođa – “Ášši ii leat vel áigeguovdil”

Yle Sámi gažaldahkii vástidan 23 áirasis goittotge stuorámus oassi, 13 áirasa, ii leat vel mearridan dahjege smiehttan evttohasvuođa dađi eanet.

Máŋgasiid mielas ášši ii leat vel áigeguovdil ja máŋggas háliidit vel oaidnit, man guvlui áššit ovdánit dán baji loahppaáigodaga áigge.

– Mannan jahki lei lossat, muhto nuppe dáfus leat lihkostuvvan ovddidit Sámedikki doaimma. Válggaide vuolgin lea olu gitta das, mo lihkostuvvat Suoma boahttevaš ráđđehusprográmmabarggus, kommentere Pentti Pieski.

Sámediggeáirras Pigga Keskitalo lea dán giđa evttohassan Suoma riikkabeaiválggain ja áigu mearridit sámediggeválggain easkka riikkabeaiválggaid maŋŋá.

Maiddái Sámedikki áirasat Heikki Paltto, Kari Kyrö, Antti Sujala, Jouni Aikio, Petra Magga-Vars, Veikko Feodoroff, Tanja Sanila, Magreta Sara, Asko Länsman ja Kirsti Kustula muitalit, ahte eai oainne evttohasvuođa vel áigeguovdilin eaige leat vel mearridan áššis.

Vuohču ovddasteaddji Jouko Hetta lea maiddái ain guorahallamin, áigugo joatkit Sámedikki jorba čoahkkinbeavddis.

– Mun sávašin, ahte oaččošeimmet Vuohčus maiddái min nuoraid fárrui. In dieđe vel, mo geavvá, ahte vuolggángo de ieš evttohassan, muitala Hetta Yle Sápmái.

Yle Sápmi ii fáhten várrelahttu Nihkolas Valkeapää.

Válgajagi dehálamos beaivemearit

Sámediggi lea Suoma sápmelaččaid alimus politihkalaš orgána, mii ovddasta sápmelaččaid sihke riikkadási ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Loga lasi giđa válggain: Suoma Sámediggeválggaid boađus čielgá golggotmánu vuosttas beivviid – geahča válgajagi áigetávvala dás

28.2.2019Válgalávdegoddi nanne válgalogahallama
4.3.2019Almmuhankoarttat jienastanvuoigatvuođas sáddejuvvojit jietnavuoigadahtton olbmuide
18.–29.3.2019Válgalogahallan lea oaidninláhkai
12.4.2019 ovdal dmu 16Válgalogahallama njulgengáibádusa galgá doaimmahit válgalávdegoddái
2.8.2019 ovdal dmu 16Evttohasásaheapmi nohká
2.9.–30.9.2019Válggaid doaimmaheapmi
2.10.2019Válgalávdegoddi nanne válggaid bohtosa

Sámedikki 21 lahtu ja njeallje várrelahtu válljejuvvojit juohke njealját jagi válggaiguin. Sápmelaččaid ruovttuguovllu juohke gielddas válljejuvvojit Sámediggái uhcimustá golbma ovddasteaddji.

Válggain ožžot jienastit dat sápmelaččat, geat leat merkejuvvon Sámedikki válgalogahallamii. Jietnavuoigadahtton sápmelaččat leat maiddái válgagelbbolaččat ja sáhttet álgit válggain evttohassan.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä