Sápmi |

Dutkamuš: dálkkádatrievdan váikkuhan boazodollui sakka – olles eallinvuohki lea gártán vásihit nuppástusaid

Oulu universitehta dutkamuš čájeha, man čiekŋalis váikkuhusat dálkkádatrievdamis leamašan boazodollui áigodagas 1960–2018.

Sámediggi 30.10.2014
Dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi buktá ovdán earret eará dan, mo ovdalis leamaš gávcci jagiáiggi, muhto dán áigge fargga jagiáiggit leat šat njeallje. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dálkkádatrievdan váikkuha čiekŋalit sápmelaččaid birrasii, ealáhusaide ja kultuvrii. Dat boahtá ovdán Oulu universitehta dutkamušas, mas leat čielggadan sápmelaččaid vuogáiduvvama dálkkádatrievdamii.

Dálkkádatrievdama váikkuhusat leat dutkojuvvon áigodagas 1960–2018. Ulbmilin lei gávdnat vugiid dasa, mo boazosápmelaččat sáhtášedje vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii ja makkár doaibmabijuid vuogáiduvvan gáibida.

Dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi muitala, mo dálkkádatrievdan lea dutkamuša mielde váikkuhan boazodollui.

– Dálkkádatrievdama mielde boazodoalu diehtodáidu lea rievdan, dat lea váikkuhan gillii ja olles eallinvuohkái. Váikkuhusat leat hui čiekŋalat, lohká Näkkäläjärvi.

Vuogáiduvvan lea hui hástaleaddji

Dutkamušas leat juogaduvvon sámiid dahkan fuomášumit dálkkádatrievdamis sihke njuolggo-, eahpenjuolggo- ja gaskkalaš fuomášumiide. Dát fuomášumit leat veardiduvvon árktalaš eamiálbmogiid fuomášumiide.

Dutkamuša mielde vejolašvuođat vuogáiduvvat doaibmabirrasa nuppástusaide leat ráddjejuvvon nu juridihkalaččat go geográfalaččat. Dat fas váttásmahttá guohtuma ordnema ja ráhkkaneami dálkkádatrievdama buktin hástalusaide.

Professori Jouni Jaakkola työhuonneessaan tietokoneen ääressä
Professor Jouni J. K. Jaakkola muitala, ahte váikkuhusat leat juo oidnon 1960-logusge, muhto dalle ii vel hállojuvvon "dálkkádatrievdamis". Govva: Marko Väänänen / Yle

Dutkamuš čájeha, ahte dálkkádatrievdama vuosttaš fuomášumit leat 1960-logus ja nuppástusat leat beare lassánan 1990-logu loahpa rájes.

2000-logu rájes raporterejuvvon vásáhusain leat juo leamaš váikkuhusat boazodoalu árgabeaivái ja eallimii.

Álbmotdearvvašvuođa professor Jouni J. K. Jaakkola muitala, ahte dálkkádaga váikkuhusat muohttagii ja dan bokte bohccuid biebmui lea okta čielga dutkamuša áicu.

Nubbi áicu lea dat, ahte earálágán boazodoalli bargui laktáseaddji riskkat leat vejolaččat lassánan.

"Boazu lea eallima eaktu"

Dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi buktá ovdán earret eará dan, mo ovdalis leamaš gávcci jagiáiggi, muhto dán áigge lea mannan dan guvlui, ahte jagiáiggit leat šat njeallje.

Dutkamuša várás jearahalle boazodolliin sin vásáhusain dálkkádaga rievdamis. Dutkanbohtosiid almmustahttindilálašvuođas Helssegis anárlaš boazodoalli Leo Aikio namuhii, ahte ovdamearkka dihte muohttagis vuhttojit čielgasit áššit, mat váikkuhit maid bohccui ja boazodollui. Dálkkádaga rievdan oidno bohcco veadjimis ja dat fas njuolga boazodoallis alddis.

Leo Aikio ealus giđđat 2018.
Leo Aikio ealus giđđat 2018. Govva: Jarmo Honkanen / Yle

– Go boazu ii veaje bures, eat miige veaje bures. Boazu lea eallima eaktu, dat lea midjiide eallin, lohká Leo Aikio.

Boazodoalu hástalusaid čuvvot ain ođđa hástalusat. Aikio buvttii ovdán fuolas das, mo boazodoallit ieža birgejit.

– Čuovvovaš váttisvuođat soitet leat boazodolliid psyhkalaš váttut. Dat lea sihkkarit duođalaš áitta boazodollui muhtin muttus, Aikio dadjá.

– Dat iđidat, go lea somá vuolgit bohccuid lusa, eai leat šat nu dávjá go ovdal.

Leo Aikio siidaguimmiiguin siiddastallamin giđđat 2018.
Leo Aikio siidaguimmiiguin siiddastallamin giđđat 2018. Govva: Jarmo Honkanen / Yle

Seammalágán jurdagat bohcco mearkkašumis boazodoallái leat dutkamuša ovtta informánttas. Informánttat leat anonymat.

– Boazodoalli ii sáhte leat barggakeahttá bohccuiguin. Son ii sáhte bargat siste, baicce lea bággu vuolgit meahccái. Dohko ferte mannat, danin go dat geasuha ja doppe oaidná álo juoga geasuheaddji. Goassige ii dieđe sihkkarit, maid boahtá oaidnit, bohccuiguin bargi vuollel 50-jahkásaš informánta muitala dutkamuša mielde.

Logi iešguđetlágán sápmelaš boazobargomálle

Dutkamuša váldomateriálan leat leamaš antropologalaš gieddebarggut ja čálalaš gáldut.

Dutkamušas dovddastuvvojedje logi iešguđetlágán sápmelaš boazobargomálle, maid máŋggahápmásašvuohta sáhttá boahttevuođas lassánit.

Prošeakta evttoha 14 doaibmabidjoevttohusa, mat gusket dálkkádatpolitihka, dutkama ja čuovvuma, sámiid álbmotválljenorgánaid, skuvlejumi ja dálkkádatsuvdilvuođa. Prošeavttas lea Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoahkkima ovdamiehtan, mii vuođđuduvvá friddja dihtui.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä