Sápmi |

Dutkamuš: Sámit leat eanet soahppilat dálkkádatrievdama váikkuhusaide go ovdal

Varas dutkamuš čájeha, ahte dálkkádatrievdan čuohcá sámiid kultuvrii, dearvvašvuhtii ja mielladearvvašvuhtii. Dálkkádatrievdan buktá ođđa dávddaid olbmuide ja bohccuide.

Klemetti Näkkäläjärvi
Dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi logahallá, ahte allergiijat, ástmá ja heahkkabođđosat bohtet lassánit dálkkádatrievdama mielde. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Máŋggat nuppástusat, mat lea čuohcán servodahkii ja eallindábiide, leat dagahan dan, ahte sámit leat eanet soahppilat dálkkádatrievdamii go ovdal. Dát boahtá ovdan Lappi ja Oulu universitehtaid varas dutkamušas.

Sámiid árbevirolaš eallinvuohki lea suddjen sámiid fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođa, muhto sosiálalaš ja kultuvrralaš nuppástusat leat lasihan sámiid eallindáhpebuozalmasvuođaid ja buktán áitagiid mielladearvvašvuhtii.

Dutkidoavttir Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi Lappi Universitehtas muitala, ahte dutkamušasteaset sii leat mannan čađa ja veardidanárvvoštallan jagiid 1990–2018 dieđalaš artihkkaliid, mat leat gieđahallan sápmelaččaid.

– Min analysii váldojuvvoje dušše artihkkalat, main lei iežas dutkanmateriála, jearahallanskovit dahje dálkkasdieđalaš dutkamušat. Dasa lassin materiálan ledje mu gieddebarggut, muitala Näkkäläjärvi.

Gieddebargun Näkkäläjärvi jearahalai 30 boazosápmelačča njealji bálgosis Suoma sámiid ruovttuguovllus. Jearahallamat dahkkojuvvojedje Giehtaruohttasa, Neakkel, Bátneduoddara ja Sámi bálgosis.

Sámi searvvuš lea hearki dálkkádatrievdama váikkuhusaide ja dasa leat guokte siva, muitala Oulu universitehta professor Jouni Jaakkola.

– Dálkkádatrievdan lea buot fámoleamos árktalaš guovllus ja árbevirolaš ealáhusa hárjeheaddjit, boazosápmelaččat ellet lagaš vuorrováikkuhusas luondduin, mii rievdá jođánit, muitala Jaakkola.

Dutkamuš čájeha maid dehálaš ehtalaš čuolmma, Jaakkola fuomášahttá.

– Sii, geat buot unnimus vástidit dálkkádatrievdamis ja heivejit oktii luondduin, gártet vejolaččat buot eanemus gillát dálkkádatrievdama váikkuhusain, muitala Jaakkola.

Dálkkádatrievdan buktá ođđa dávddaid olbmuide ja bohccuide

Sámiide dálkkádatrievdama váikkuhusat čuhcet njuolga ekosystema bokte dahje hálddahusa, ekonomiija ja láhkaásaheami bokte. Dálkkádatrievdan nuppástuhttá šaddodili ja lea áittan bohcco buresveadjimii ja biepmu háhkamii.

Dálkkádatrievdan buktá Sápmái ođđa dávddaid sihke bohccuide ja olbmuide, čájehit dutkamušat. Näkkäläjärvi logahallá, ahte allergiijat, ástmá ja heahkkabođđosat bohtet lassánit ja jámolašvuohta váibmo- ja varrasuotnadávddaide lassána.

Son muitala, ahte bohccuide dálkkádatrievdan boahtá váikkuhit nu, ahte geasset bohccot bohtet gillát báhkaid dihte streassas ja dálvet fas dálvedilit váttásnuvvet ja dagahit bohccuide váttisin gávdnat biebmu.

Dutkamušas lea maiddái bárttiid riska fuomášuvvon. Näkkäläjärvi muitala, ahte bohccuid doddjon rašes jieŋaide, daid čáhcái vuodjun, eatnanriđut ja muohtauđđasat bohtet lassánit.

– Dákkár dálkedilit, maidda eai leat máhttán ráhkkanit, lassánit geažos áigge. Sáhtálii juobe dadjat, ahte ođđa normála lea eahpenormála. Báifáhkka temperatuvrrain lea stuorra erohusat, dálvet -30 ceahki buollašis sáhttá molsašuvvat čuovvovaš beaivái nollái ja de arvigoahtá.

Sámiid árbevirolaš eallinvuohki lea suddjen sámiid eallindáhpebuozalmasvuođaid vuostá

Dutkandieđu mielde sápmelaččaid dearvvašvuohta lea buoret dahje seammalágan go váldoálbmogis. Suoma ja Ruošša sápmelaččain leat goit hui unnán dutkamušat. Eanemus sámiid dearvvašvuođa leat dutkan Norggas.

Dutkamuša mielde sámiid árbevirolaš borramušat dego bohccobiergu, guolli, muorjjit ja unnán sohkkara geavaheapmi suodjalit sámiid eallinvuohkebuozalmasvuođain dego sohkardávdda vuostá. Näkkäläjärvi muitala, ahte dutkamušat čájehit, ahte sápmelaččaid borramušat, diehtu ja eallinvuohki leat nuppástuvvame go geahččá olles sámepopulašuvnna.

Dál almmustahttojuvvon dutkamuša mielde eallindábiid rievdan dagaha dan, ahte sámit leat soahppilat eallindáhpebuozalmasvuođaide dego sohkardávdii, váibmo- ja varrasuotnadávddaide ja maiddái mielladearvvašvuođa čuolmmaide.

Árbevirolaš ealáhusat leat gáibidan sámiin luonddus johtima ja fysalaš rahčama, ja dat leat suddjen sámiid dearvvašvuođa. Maiddái nanu sápmelaš identiteahtta doarju sámiid mielladearvvašvuođa.

– Dasa lassin dutkamušaid mielde árbevirolaš ealáhusat, orrun sámiid giela ja kultuvrra váimmusguovlluin, sihke sámegiela hálddašeapmi suodjalit sápmelaččaid rasismmas, vealaheamis ja biehtadahkes mielladearvvašvuođa váikkuhusain. Nanu sápmelaš identiteahtta doarju sápmelaččaid mielladearvvašvuođa, Näkkäläjärvi lohká.

Sámiid mielladearvvašvuođas ja buresbirgejumis lea goittotge čanastat sámiid árbevirolaš ealáhusaide.

– Ruoŧas dahkkon dutkamušaid mielde boazodoalu ja sápmelaččaid geahnohis sajádat dahket sámiid mieđisin juobe iešsoardinjurdagiidda ja mielladearvvasvuohta problemaide. Dađi bahábut daid čuovvumuššan leat leamaš juobe iešsorbmemat, Näkkäläjärvi muitala.

Dálkkádatrievdan váikkuha boazosámiid ámmátmáhttui

Näkkäläjärvi muitala, ahte dutkamušaid ja gieddebargguid mielde dálkkádatrievdan lea juo váikkuhan sámi kultuvrii. Orru, ahte boazosápmelaččaid eallimii lea boahtán ođđa ságastallanfáddá, dálkkádatsáhka. Das ságastallojuvvo nuppástuvvan luonddudiliid birra ja daid váikkuhusain.

– Earáhuvvamat leat gaskkohagaid hui dramáhtalaččat ja dat bohtet sihke biras- ja dálkkádatdiliin dáhpáhuvvan earáhuvvamiin ja maiddái dálkkádatrievdama buktán ekonomalaš ja politihkkadoaimmain.

Dutkamuša mielde ovdamearkka dihte boazobargovuohki lea nuppástuvvan muhtin guovlluin dálkkádatrievdama dihte. Oktan ovdamearkan Näkkäläjärvi lokte lassebiebmama.

– Stuorimus váikkuhus lea goitge dáhpáhuvvame boazosápmelaččaid ámmátmáhttui, duovddamuitui dego mun dan gohčodan, daningo dilit earáhuvvet ja molsašuddet hui olu, iige boazosápmelaš máhte ovddal gihtii diehtit dáid earáhuvvamiid seamma ládje, go sii leat ovdal bastán.

Näkkäläjärvi muitala, ahte ovdamearkka dihte guohtuma bastet diehtit easka maŋŋit dálvit ja giđđat, go dan leat ovdal bastán einnostit áračakčadálvve.

Boazu caggá dálkkádatrievdama

Boazodoallu lea dutkamušain gávnnahuvvon sámi kultuvrii dehálažžan. Näkkäläjärvi namuha maid, ahte dálkkádatrievdama váikkuhusaid caggamii boazu lea dehálaš ealli.

– Dat caggá miesttagiid viiduma, suodjala duottarbálljása ja guohtun njoazida muohttaga suddanleahttu.

Näkkäläjärvi lohká sápmelaččaid ja bohccuid lea čoavddasajis dálkkádatrievdama biehtadahkes váikkuhusaid caggamis. Dutkandiehtu addá čielga čujuhusa dasa, ahte boazobarggu barganvejolašvuođaid galgá dorvvastit ja seamma ládje sápmelaččaid vejolašvuođaid eallit sápmelažžan.

– Dat suodjalit sápmelaččaid dearvvašvuođa ja váikkuhit dálkkádatrievdamii nu, ahte cagget dan, lohká Näkkäläjärvi.

Stuorra dárbu čilget sámiid dearvvašvuođa

Näkkäläjärvi muitala, ahte sin dutkamuš čájeha, ahte lea stuorra dárbu čilget sápmelaččaid dearvvašvuođa, buresbirgejumi ja kultuvrra Suoma Sámis. Lea dárbu čuovvut systemáhtalaččat dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja sápmelaččaid dearvvašvuođa dili. Näkkäläjärvi lohká, ahte diehtu lea dárbbašlaš sámi servošii ja mearrideddjiide.

– Vuođđuduvvethan ovdamearka dihte ráđđehusaid gaskasaš dálkkádatpanela bohtosat systemáhtalaččat gávnnahuvvon dutkandihtui, Näkkäläjärvi lohká.

Dutkanjoavku ulbmilin lea joatkit ain dutkanfidnuin ja buvttadit dárbbašlaš dutkandieđu suoma- ja sámegillii. Dutkiid ulbmil leat maiddái buvttadit dutkamušaid máilmmi dutkangielaide, earenomážit eaŋgalasgillii.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä