Sápmi |

Dutki Hanna Outakoski: Mánát ja nuorat leat eahpesihkkarat čállit sámegillii – oahpahusas dehálaš čájehit, makkár ávki sámegiela čállindáiddus lea

Hanna Outakoski dutkkai sámegiela čállima oahpaheami konteavsttaid vuođđoskuvllain ja allaskuvllain.

Hanna Outakoski lea davvisámegiela oahpaheaddji ja máŋggagielatvuođa ja čállinoahpahusa dutki.
Hanna Outakoski lea davvisámegiela oahpaheaddji ja máŋggagielatvuođa ja čállinoahpahusa dutki. Govva: Hanna Outakoski / Priváhta

Dutki Hanna Outakoski lea ovddit dutkamušastis gávnnahan, ahte mánát ja nuorat leat eahpesihkkarat čálligoahtit sámegillii. Dat orru leamen sidjiide olu váddásut go eará váldogielaid čállin. Juoba vieris giela, eaŋgasgiela čállin orru mánáide ja nuoraide álkit ja lunddolut.

– Mánáid ja nuoraid asttoáiggegiellan lea eaŋgasgiella, ja dasa laktásit máŋggat somás dovddut ja dainna sáhttá gulahallat máŋggas somás oktavuođas, dego spealadettiin dihtora guoras olbmuiguin miehtá máilmmi. Jáhkán, ahte dan dihtii mánáid ja nuoraid mielas lea álkit ja somát čállit eaŋgasgiela, go sámegiela, árvala Outakoski.

Hanna Outakoski lea davvisámegiela oahpaheaddji ja máŋggagielatvuođa ja čállinoahpahusa dutki. Son lea jagiid 2017–2020 áigge dutkan post doc -dutkamušhámis sámegiela čállima oahpaheami vuođđoskuvllain ja allaskuvllain. Dutkamuš lea joatkka su ovddit dutkamuššii jagiin 2012–2013. Das Outakoski dutkkai nuorra davvisámegielat oahppiid máŋggagielat čálamáhtu.

Dutkanproseassas Outakoski earret eará jearahalai iežas bargoguimmiid miehtá Sámi ja universitehtain, gos sámegiella oahpahuvvo, ja čuovui čállinoahpahusa universitehta oahppodiimmuin. Son maiddái čohkkii jearranskoviid giellaoahpaheddjiin.

Dan lassin son orodii ovtta jagi sámegielat vuođđoskuvllas, gos oahpahusa váldogiellan lea sámegiella. Vuosttaš jahkebeali son áiccai ja dutkkai oahpahusa diskurssaid, nappo buot konteavsttaid oahpahusas. Nuppi jahkebeali son hutkkai ođđa oahpahusvugiid skuvlla, skuvlla hoavdda ja sámegiela oahpaheaddjiid sávaldagaid mielde. Outakoskii alcces lei hirbmat dehálaš, ahte skuvllaid ja oahppiid bealis olbmot oidne su ovttasbargoguoibmin eaige olggobeale dutkin.

"Čállin lea okta vuohki oassálastit demokráhtalaš servodahkii"

Hanna Outakoski fuomášii proseassa áigge, mo eanaš oassi mánáin ja nuorain čálle sámegiela dušše skuvlabirrasis.

– Čállin lea okta giellamáhtu osiin, maid mii eat leat nagodan nannet seamma bures, dego eará osiid giellaealáskahttinproseassas. Muhtin mánát ja nuorat čálle sámegiela dušše skuvllas, muitala Outakoski.

Outakoski lea oahpahan sámegiela Upmi Universitehtas jagi 2002 rájes ja lea fuomášan, ahte sámegiela čállin ii leat váttisvuohta dušše mánáide ja nuoraide, muhto maiddái ollesolbmuide.

Outakoski deattuha, ahte buot čállima bealit galggašedje leat olles áigge mielde oahpahusas: ii beare giellaoahpa ja ovdamearkka dihte šáŋŋeriid oahpaheapmi.

– Čállima buot diskurssat galggašedje leat mielde oahpahusas olles áigge, iige hárjehallat beare giellaoahpa dahje šáŋŋeriid dego artihkkala čállima. Juoga veardde maid oahpahit máinnasteami ja luovvi čállima, muhto proseassačállin galggašii aŋkke leat eanet, čilge Outakoski.

Outakoski mielas dávjá oahpahusas vuoruhit dušše giellaoahpu, iešguđet šáŋŋeriid ja luovvi čállima ja máidnasiid oahpaheapmi. Son deattuha sosiála- ja sosiopolitihkalaš geahččanguovllu mearkkašumi oahpahusas.

– Dávjá skuvlamáilmmis vajáldahttit sosiála diskurssa gulaskuddama, manin mii čállit ja manin mii doallat oktavuođa earáide ja sosiopolitihkalaš diskurssaid, mo min jietna gullo servodagas. Čállin lea okta vuohki oassálastit demokráhtalaš servodahkii ja juos min nuorat eai máhte čállit sámegillii, vejolašvuođat oassálastit sámi servodahkii leat man nu vuohkái giddejuvvon, muitala Outakoski.

Oahpaheaddjiin olu máhttu, oahpahusas vel hástalusat

Hanna Outakoski áiccai dutkamuša áigge, mo sámegiela oahpaheaddjiin lea olu máhttu, muhto dárbu livččii ráhkadit sidjiide lasi oahpahusrávvagiid. Sámi ávnnasdidaktihkka nappo ávnnasoahpahusa dutkan lea easkka šaddamin suorgin ja dan galggašiige vel Outakoski mielas nannet.

– Sámi čállindidaktihka galggašii nannet buot min alla oahpuin ja luovvi čállima lasihit sisa oahpaheaddjioahpuide, muitala Outakoski.

Su vásáhusa mielde kollektiiva čállin ja čállinbargobájit heivešedje bures sámi skuvlamáilbmái. Outakoski mielas lea dehálaš oahpahusas maid čájehit, makkár ávki sámegiela čállindáiddus lea.

– Kollektiiva čállin heive bures skuvlamáilbmái ja čuovvu álgoálbmotdidaktihka. Mis lei nuoraide bargobádji, gos guossit muitaledje sin bargguid birra ja buohkat ledje ovttas čállimin ja dat doaimmai hirbmat bures. Guossit geavahedje sámegiela bargguidis juohke beaivve ja nuorat oidne, makkár ávki sámegiela čállinmáhtus duođain lea, muitala Outakoski.

Outakoski ii leat dutkan sámegiela čállima oahpahusa sámeguovlluid olggobealde dahjege gáiddusoahpahusa hámis, muhto árvala oahpuin leamen máŋggalágan hástalusat.

– Sámeguovlluid olggobealde ja gáiddusoahpahusas fas leat máŋggat earálágan hástalusat. Okta vuohki sáhtášii leat čohkket ovttas stuorat joavkkuin oahppomateriála gávpotmánáide ja gáiddusoahpahussii. Materiálain galggašii váldit vuhtii gávpotmánáid beroštumiid ja sin árgaeallima sáme árbevirolaš eallinvuogi lassin, árvala Outakoski.

Lohkan nanne čállima juo unnivuođa rájes

Outakoski muitala, ahte su áigge sámegiela oahpahus lea rievdan eanetlogugiela oahpahusmálles eambbo eamiálbmogiid oahpahuspedagogihkka guvlui, ja dat váldá buorebut vuhtii giela earenomášvuođaid.

– Oahpahus lea rievdan váldogielaid čállinmálliin oktasaš eamiálbmogiid oahpahusmálliid guvlui. Mu áigge skuvllas čáliimet dušše čállima dihte ja dalle ohppen gal bures giellaoahpa ja čállima. Fidnen nástti gihppagii, muhto in nu olu eará, vaikko mo lohkat krihtalaččat iežan čállosiid, muittaša Outakoski.

Oahpahusmálle viiddideami lassin Outakoski mielas sámegiela čállinmearri oahpahusas lea unnon.

– Dálá áigge čállet unnán skuvllas ja oahpaheaddjitge dovdet, mo mánáin ja nuorain ii leat nu miella čállit. Danin oahpaheaddjit gáddet, ahte dahket riekta go eai dagat sidjiide nu olu čállinbargguid, muitala Outakoski.

Outakoski mielas lea dehálaš ruovttus maid doarjut sámegiela čállima álggu rájes, nu ahte vánhemat logašedje mánáide unnivuođa rájes ja dorjjošedje giela geavaheami juo mánnán.

– Lohkan nanne bures čállima ja viiddida sátneráju. Danin ollesolbmuid livččii dehálaš lohkat mánáide juo unnivuođa rájes. Juo vuosttaš skuvlajagiin mánáide galggašii addit vejolašvuođa dahkat iežaset unna girjjážiid, vai sii leat álggu rájes dahkaluddan gielain vai čállimis boahtá lunddolaš oassi sin doaimmain, muitala Outakoski.

Hanna Outakoski sámegiela oahpaheami post doc -dutkamuša bohtosat bohtet artihkalhámis nehttii, muhtimat sámegillii ja oassi eaŋgasgillii. Muhtin artihkkaliid maiddái almmustahttet Sámegiela ja -kultuvrra dutkansearvvi dieđálaš áigečállagis.

Boarrásut ođđasa Outakoski nákkosgirjjis sámegielat nuoraid čálamáhtus sáhttá lohkat dáppe.

Guldal Hanna Outakoski jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä