Sápmi |

Dutki: Sámit guđđojuvvon Sáná-duoddara čuvgenprošeavttas olggobeallái

Suoma Akademia dutki filosofiijja doavttir Taarna Valtonen atná ártegin, ahte Suopma 100-dáhpáhusaide gullevaš Sáná-duoddara čuvgenprošeavttas leat sámit guđđojuvvon ollásit máinnaškeahttá.

Saana hallitsee maisemaa.
Kevättalvista Kilpisjärveä. Govva: Tapio Nykänen.

Sáná-duoddara čuvgenprošeakta gullá Luminous Finland 100, Suoma 100-jagi ávvudoaluide. Sáná-duoddara birra bullet čuovggat juovlamánu 4. - 5. beaivve. Čuvgejuvvon guovlu Sáná-duoddara guovllus lea buohkanassii 2,5 miljon km2. Dáhpáhus gullá olles Suoma viidosaš čuovgadáhpáhusaide.

Taarna Valtonen
Suoma Akatemia dutki filosofiijja doavttir Taarna Valtonen imaštallá, go sámit eai leat máinnašuvvon moge Sáná-duoddara čuvgenprošeavtta govvádusain. Govva: Complementary Aanaar Saami Language Education

Buohkat eai leat Sáná-prošeavtta ollášuhttinvuogis nu hirbmat ilus. Suoma Akatemia dutki Taarna Valtonen oaidná das váttisvuođaid.

– Mun oainnán, ahte prošeavtta vuođustusat ja jurdagat dan duohken eai leat nu buorit.  Mu mielas dan prošeavttas leat čállán sámiid olggos, dego sin eai leat váldán diesa fárrui. Dan prošeavtta muitalusas lohká, man birra lea sáhka, cuiggoda Valtonen.

Loga dás čuvgenprošeavtta govvádusa.

Son imaštallá, manin sámit eai leat máinnašuvvon moge prošeavtta govvádusain. Áibbas dego sámit eai oppa livččiige, lohká Valtonen.

– Dat lea suopmelaččaid bassi báiki, suopmelaččaide mearkkašupmi, suopmelaččaid diet ja duot. Dat, maid mun das imaštalan geatson dat leat dat suopmelaččat dás, geaidda das lea mearkkašupmi ja geaid bassi báiki dat lea.

Suopmelaččat bohte easkka soađi maŋŋa

Sáná-duoddara čuvgenprošeavtta oktavuođas deattuhuvvo man dehálaš ja bassi báiki dat lea suopmelaččaide ja Valtonen mielas dat lea ártet.

– Mun lean ádden, ahte suopmelaččat ihte dohko Gilbbešjávrái easkka dan maŋŋá, go duiskalaččat soađi áigge huksejedje dan geainnu.

Son atná suddun oppalohkkáige dákkár jurddašanvuogi.

– Mii mu mielas lea stuorámus suddu lea, ahte dat prošeakta oktiibuot čájeha dan,  mo eai ollenge ádde dan ahte sámit leat doppe ja makkár mearkkašupmi eatnamiin lea sámiide.

– Mun in hálit cuiggodit dan ovttaskas dáiddára, muhto olles dan jurddašanvuogi. Sámit dego eai leat.

Dát lea su mielas laktasa viidásut jurddašan vuohkái. Sápmelaččat adnojuvvojit álkket váidaleaddjin

– Ja jos sámit, maid beare máinnašit, dat leat váidaleaddjit dahje nimmoreamin, vaikke sii geahččalivččii áššálaččat buktit áššiid ovdan.

Mo dán prošeavtta livččii sáhttán dikšut buorebut

Valtonen mielas prošeakta livččii galgan álggahuvvot ságastallamiin báikkálaš sámi olbmuiguin.

– Vuosttamužžan livččii sáhttán gulaskuddat báikkálaš olbmuin, báikkálaš sámiin namalassii, ahte makkár mearkkašupmi dan Sáná-duoddaris lea sidjiide.

– Jos dat orru leamen liiggás váigat, de sáhttá lohkat girjjálašvuođas, ahte makkárson mearkkašupmi ja geat doppe leat ássan ja geaidda dat kánske lea dehálaš dat báiki.

Valtonen mielas báikkálaš olbmot ja kultuvra galggašiedje váldojuvvot vuhtii ja oidnot.

– Dasto sáhtašii gulaskuddat ja smiehttat, ahte moson dan sáhtašii dahkat nu, ahte váldá vuhtii buohkaid. Dasto čállit dan olggos.

– Dan prošeavtta govvádusat, de dat máinnaša dušše suopmelaččaid. Livččii oppa váldán sámiid diesa fárrui, máinnašan sin, imaštallá son.

"Sáná lea šaddan suopmelaš kultuvrra ikonan"

Vaikke Sáná-duottar lea Suomanjárgga dobbelamos geažis eaige suopmelaččat leamašan dan guovllus nu menddo guhká, dat lea šaddan suopmelaš kultuvrra mearkan, lohká Valtonen.

– Dat lea šaddan dakkár suopmelaš kultuvrra ikonan. Muhto dat lea šaddan easkka maŋimuš 50- 60 jagi áiggis. Jos rahpá vehá boarrasut girjji dahje lohká maid beare Gilbbešjávrri birra, de lea viehka čielggas, ahte dat leamašan sámiid eatnamat.

Suoma iehčanasvuohta ja dan ávvudeapmi lea dehálaš maid sámiide

Valtonen deattuha, ahte dáinna kritihkain son ii hálit dahkat duššin dan, ahte Suoma iehčanasvuođa 100-jagi ávvudoalut leat dehálaččat olu olbmuide.

– Dieđán, ahte máŋggat boarrasut buolvva sámit leat hui mielas dan Suoma iehčanasvuođas ja leat nu gohčoduvvon “isänmaalliset” ja leat bealuštan soađis suoma riikka. Mun in jáhke, ahte sii eai hálidivčče ávvudit Suoma iehčanasvuođa, muhto dat vuohki lea dás dat, mii lea vihkin.

– Sáhttá leat, ahte doppe leat olbmot, geaid mielas dat lea áibbas ortnegis. Muhto mun dieđán, ahte dien guovllus leat olbmot, geaid mielas dat duođaidge ii leat ortnegis.

Dutki bargu lea cuiggodit

Son lea váldán ášši ovdan ja su mielas lea dasto sámiid iežaset ášši váldit beali ja doalvut ášši ovddosguvlui, jos oidnet dasa dárbbu, lohká Valtonen.

– Mun lean dutki ja mu rolla lea leat dutki ja mun oainnán das dego dihto váigatvuođaid. Mun in leat sápmelaš ja mun oainnán, ahte mun sáhtán dušše cuiget dihto áššiid, maid mun oainnán problemáhtalažžan.

– Mu mielas dat livččii maid sámiid ášši, ahte sii ieža válddášedje beali dán áššis ja muitalivččii man mielas sii leat. Mun lean guittot dadjan iežan oaivila. Mun in sáhttán leat dan dagakeahttá, go dat orui nu endorii mannamin.

Ii váldde beali ieš čuvgemii

Vaikke ii nu issorasat liiko ieš čuvgendáhpáhussii, de Valtonne ii hálit dasa váldit beali. Su mielas dat lea báikkálaš olbmuid ášši mearridit.

– In mun kánske leat nu mielas dan čuvgemisge, muhto mu mielas dat lea dakkár ráđđádallangažaldat. Dat, man vuostá mun lean hui nannosit lea dat vuohki mo dat lea čállon olggos ja biddjon oidnosii.

– Mun in hálit váldit beali ieš dan čuvgemii, muhto dan vuohkái. Vaikke das leat dieđusge máŋggat bealit, ekologalaččat ja dakkárat, ahte dat ii leat nu ovttageardán, muhto dat báikkálaš máŋggabealat perspektiiva váilu. Mu mielas dat lea Gilbbešjávrri ja Suomanjárgga olbmuid ášši mearridit dan. 

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä