Sápmi |

Dutkiid mielde Deanu luossa lea dál erenomáš rašes dilis – báikkálaš fitnodatdoalli doarju luossabivddu ráddjema

Mannán gease lohke olles Deanus skádjaseasanrehkenastimiin uhcit luosaid, go maid buriid jagiid lávejedje goddit.

Deanus goddon goadjin.
Goargŋu luosat dego dát goadjin jagis 2019 ledje ovdal valjis Deanus. Luondduriggodatguovddáža mielde luosat leat goittotge geahppánan sakka maŋimuš golmma jagis. Govva: Kaija Länsman / Yle

Atlanta meara luossanáli, masa Deanu luosat maid gullet, bivdosállašat leat sakka geahppánan 70-logu rájes. Dál dutkiid mielde luosat gorgŋot juo nu unnán, ahte eai fargga gierdda bivddu.

Dutki Morten Falkegård Norgga luonddudutkaninstituhtas muitala, ahte Deanu čuovvun- ja dutkanjoavkkus leat gávnnahan, ahte boahtte geasi leat unnán duovit.

Maid Suoma bealde leat fuolas luossanális. Luondduriggodatguovddáža dutki Panu Orell ii muitte ná fuones jagiid. Goargŋu luosaid mearri lea geahppánan sakka golmma jagis.

– Mannan gease leat lohkan sullii 20 000 luosa. Go veardida logu buorre luossajahkái, mii lei jagis 2000, de dalle godde 60 000 luosa. Duođaid heittot dilis lea luossa, dadjá Orell.

Orell árvala, ahte boahtte gease ii leat luossamearis buoret dilli.

Dutki guoktá oaivvildeaba, ahte dál galggašii máššat ráddjet luossabivddu. Falkegård bealistis namuha, ahte ii hálit, ahte Deanus gártet seamma dillái go Kanadas.

– Doppe dorskit nohke ollásit garra bivddu geažil, eaige leat bastán ealáskahttit dan, vaikko doppe leamaš guolástangielddus.

Orell ii máhte čujuhit ovtta dihto siva heajos luossamearrái. Sivat sáhttet leat máŋggat.

Guldal Ásllaga Á-studio -sáddaga vuossárgga 29.3.2021 dás. Jietna: Yle Areena

Báikkálaš fitnodatdoalli doarju luossabivddu ráddjema

Gáregasnjárgalaš fitnodatdoalli Hans Rasmus mielas guolásteami ráddjen ii livčče heajos ášši. Son dadjá iežas guolástit unnán luosa.

– Oažžu dadjat, ahte in bivdde obanassiige luosa. Mannan gease várra fitnen guovtte-golmma háve suhkamin Dálvadasguoikka, muhto dalle ii menestuvvan gal, muitala Rasmus.

Rasmusa fitnodatdoaimmas ii luossabivddus leat leamaš šat stuorra mearkkašupmi máŋgga jahkái. Ovdal guolásteaddjit gallededje su fitnodaga gesiid, muhto vehážiid mielde luossaturisttat leat geahppánan.

Su mielas dál livččege buoremus ráddjet luossabivddu Deanus ja dalle maid albmaláhkái.

– Dalle dat sáhttá luossanálli stuorrut vai šaddá nugo dološláhkái, ahte luossa lei sullii dievva Deanu, árvala Rasmus.

Norggas áiggošedje ráddjet luossabivddu albmaláhkái

Norga evttoha gieldit Deanu luossabivddu čuovvovaš guolástanbadjái oalát luossanáli heajos dili dihtii. Áššis muitala eana- ja vuovdedoalloministeriija.

Norgga ja Suoma ministarat ráđđádalle Deanu luossanáliid dilis 26.2. Ráđđádallamiid maŋŋá Norga sáddii Supmii evttohusa luosaid bivdogildosis, mii guoskkašii olles Deanu rádjejohkaguovllu.

Dasa lassin Norgga dálkkádat- ja birasdepartemeanta gieldá guolásteami Norgga beale oalgejogain ja Deanu vuolimus oasis. Norgga birasdepartemeanta lea maid sádden cealkinláhkái evttohusa Deanu luossabivddu gieldimis Deanuvuonas ja Norgga rittus njealji gieldda, Davvinjárgga, Davvesiidda, Gáŋgaviikka ja Bearalvági, guovlluin.

Evttohus sisttisdoallá geavadis olles dan guovllu, gos Deanu luosa bivdet. Eará guliid bivdonjuolggadusat bisošedje sullii seammán.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä