Sápmi |

Dutkkiid sierralágan oainnut boazomeriin ja duottarguovlluid guohtumis

Ovtta dutki mielas bohccot duššadit Giehtaruohttasa luonddu, muhto nuppi dutki mielas duottarluondu duššá bohccuidhaga.

Poroja Käsivarren keväthangella
Govva: Tapio Nykänen

Helssega universitehta professor, Gilbbesjávrri dutkanstášuvnna hoavda Antero Järvinen lea beaggán maŋimuš áiggiid áviissain Giehtaruohttasa boazoguohtumiiguin. Järvinen mielas bohccot leat menddo olu ja dat borret earet eará šattuid ja soahkevesáid eaige dat šatta šat.

– Dáthan lea joatkašuvvan 20 - 22 jagi ja mannan oppa áigge heajut guvlui. Dathan lea dieđus váttis badjeolbmuide go galgá heahtebiebmamiid ordnet, muhto oppalohkkáige luonddu dáfus. Duottarluondu lea gillán dán badjelmeare guođoheamis sakka. Šaddošlájat leat geahppánan ja maiddái ealliin lea heajos dilli, čuoččuha Järvinen.

Lapin luontoa seurannut Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen.
Gilbbešjávrri dutkanstášuvnna hoavda Helssega universitehta professor Antero Järvinen Govva: Yle

Järvinen oaivvilda, ahte dan áiggis, go son lea dutkan guovllu luonddu, de bohccuid guohtun lea áidna mii lea nuppástuhttán lluonddu.

– Dálkkadagas ii leat dáhpáhuvvan mihkkige earenomážiid 40 jagis. Buot lea sullii seammaláhkai earet bohccuid guohtun lea dagahan stuorra rievdadusaid earenoámžit šattuin, lohká son.

Duoddarii gullá garra guohtun

Turku universitehta emeritus professor ja Romssa universitehta ekologia professor, dutki Lauri Oksanen lea dutkan dan makkár luondu lea duottar. Son lea dutkan makkár vuorrováikkuhus lea boraspire ja šattuid gaskkas. Son oaivvilda, ahte duottar dárbbaša bohccuid.

Turun ja Tromssan yliopistojen ekologian professori Lauri Oksanen
Turku universitehta emeritusprofessor ja Romssa universitehta ekologiijja professor Lauri Oksanen Govva: Jarmo Honkanen / Yle

– Duoddarii gullá garra guohtun. Dat lea dat luonddu dilli danin, go nálli man boraspiriid livččii dárbbašan, dat lea jo badjelmeari  guohtoneatnama ektui Dan dihtii dat leat luonddus, ahte nálli lassána dan rádjai go biebmu nohká, lohká Oksanen.

Son ja muhtin eará dutkkit leat čállán Helsingin sanomat oaivil-siiddus, ahte duottareana dárbbaša bohccuid.

"Bohccuid guođoheapmi lea áidna, mii nagoda doallat duoddara muoraheapmin vaikke dálkkadat liegganivččiige" oaivvildit dutkkit. (Helsingin Sanomat 29.9.2016 Lauri Oksanen, Bruce Forbes, Lappi universitehta Arktalaš guovddáža globálarievdadusa dutkanprofessor, luondduriggodatguovddáža earenomášdutki Jouko Kumpula, Nuorta-Suoma universitehta eanandiehtaga veahkkeprofessor Timo Kumpula, Turku universitehta eanandiehtaga professor Jukka Käyhkö ja Sari Stark, Lappi universitehta Arktalaš guovddáža boarrasut dutki)

Ovtta oaivilis guohtumiid vátnivuođas - sivas sierralágan oaidnu

Sihke Järvinen ja Oksanen leaba seamma oaivilis, ahte boazu gullá duottarlundui ja das,ahte guohtun lea Giehtaruohttasis vánis. Sivain vánisvuhtii sudnos leat guittotge sierralágan oainnut.

Järvinen mielas lea čielggas, ahte bohccot leat fal menddo olu.

– Oktage ollesjierpmat olmmoš ii dan šiite, ahte boazu gullá dohko duottarlundui, muhto dákkár mearit, mat doppe dál leat, de dat eai dohko sihkkaritge gula, lohká son.

– Goassige ovdal (duottarluondu) ii leat šaddán dákkár katastrofálaš dillái, mas šaddá dego bohccuid illásteami vuollái. Dát lea daidda (šattuide) áibbas ođđa dilli, dás dat eai ceavzze, dain eai leat vearjjut ceavzit das, deattuha Järvinen.

Oksanen ii loga bohccuid leat menddo olu.

Go satetelihttagovain geahčča, de oaidná, ahte Norgga ja Suoma rájás lea earru. Norggabealde lea jeagil ja Suomabealde ii. Bohccot leat guittotge sullii seamma olu njealjadaskilomehtera guovdu. Earru lea das, ahte Norggabealde lea dálveguohtun ja Suomabealde fas bohccot guhtot dan guovllus birra jagi, čilge Oksanen.

– Dat lea dieđus duohta, ahte go dat lea birra jagiid guohtun ja dat lea hui bahá jeagileatnamii. Dan oasis mun lean áibba seamma mielas, muhto ii leat gažldat das, ahte livččii hui ollu bohccot.

– Suomabealde eai leat ollenge eambbo bohccot go Norgga- ja Ruoŧabealde, muhto dat ahte dat eai beasa várrái eaige gáddái geassit. Dat leat nu unnán dat várreeatnamat. Antero (Järvinen) ii hálit luoitte bohccuid Mallai, mii livččii hui smávva várreguovlu, mii livččii Suomabealde.

– Jos jeagileatnama guohtu jagi birra, de dalle dat dulbmo ja dalle dat ii gierdda dat jeagil. Dat lea dat mii lea váttisvuohta, lohká Oksanen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä