Sápmi |

Ealgabivdu ii leat vel nohkan, muhto Anáris eai olus šat bivdde go ealggat leat sakka geahppánan

Lassánan bivdu lea vearuhan Anára ealganáli.

Áŋŋel ealggat livadeamin
Go jagis 2010 Anáris bivde badjelaš 130 ealgga, de maŋimuš moatti jagi áigge lohku leamaš unnimustá 600 ealgga. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Ealgabivdináigi lea vel 15.1. rádjái, muhto Anáris ealggaid bivdin lea measta ollásit bisánan. Mannan giđđa ja goavvejahki orru váikkuhan garrasit maid ealganállái. Anáris ealgabivdu lea maid lassánan sakka maŋimuš logi jagi áigge.

Anárlaš ealgabivdi Yrjö Mäkiö muitala, ahte lea dán čavčča ja dálvvi áigge johtán meahcis jo 1 200 kilomehtera iige leat olus ealggaid vuohttán.

– Ovddit čavčča johten oktiibuot duhát kilomehtera meahcis ja dalle sáhtii beaivvis vuohttit 5–10 ealgga, ja dál illá oba dihttojitge. Gal lea dramáhtalaš nuppástus, hoahkala Mäkiö.

Lassánan bivdu lea vearuhan ealganáli

Go jagis 2010 Anáris bivde badjelaš 130 ealgga, de maŋimuš moatti jagi áigge lohku leamaš unnimustá 600 ealgga. Lassánan bivdu leage maid vearuhan guovllu ealganáli.

Mäkiö mielas ealgabivdolobiin galggašii váldit buorebut vuhtii ovddit dálvvi dili go bivdolobiid mieđihit.

– Mun lean vuohttán goit vihtta ealgaráđu ja jus jurddaša olles gieldda viidodaga, de jáhkán, ahte jápmán ealggat leat duháhiid miel, čuoččuha Mäkiö.

Anára fuođđogáhttensearvvi doaimmajođiheaddji Pertti Vikeväkorva muitala, ahte sii leat áiggil iskan váldit vuhtii mannan dálvvi dili go leat mieđihan lobiid čavčča 2020 ealgabivdui.

– Eamboge livčče lean lobit mis, muhto soabaimet fuođđoguovddážiin, ahte bidjat dál dušše vádjit 1 800 lobi juohkinláhkai. Gal mii leat smiehtadan, ahte nohketgo mis fargga ealggat, dadjá Vikeväkorva.

Pertti Vikeväkorva, toiminnanohjaaja, Inarin riistanhoitoyhdistys ry.
Anára fuođđogáhttensearvvi doaimmajođiheaddji Pertti Vikeväkorva muitala, ahte dán čavčča ja dálvi bivdu lea sullii seamma dásis go jagis 2018. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Dárkilis dieđut váilot ealganális

Pertti Vikeväkorva muitala, ahte eiseváldiin diehtu ealggaid mearis ja jápmán ealggain váilu go olbmot eai almmut dain, vaikko sii leat dáhtton. Maiddái iešguđetlágan bivdokultuvra váikkuha dasa, man beaktilit ealggaid báhčet.

– Máddin boahtán bivdit bivdet geainnuid lahka, sii vudjet máŋggain biillain meahccegeainnuid miel ja luoitilit ealgabeatnagiid luovus meahccái. Čohkohallet dasto ieža biillas ja čuvvot vuohttágo beana ealgga. Davvin olbmot fas vázzilit ovttas beatnagiin ealgabivdui, muitala Vikeväkörva.

Guldal dás vuossárgga 4.1.2020 Ásllaga Á-studio -sáddaga, mas ságastalle ealgabivddus. Jietna: Aslak Paltto / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä