Sápmi |

Eamiálbmotdutkamis luohttámuša huksen lea dehálaš – "Olbmuin ferte jearrat leatgo fáddá, metoda ja dutkanvuohki heivvolaččat"

Álgoálbmotdutki Irja Seurujärvi-Kari lohká, ahte eamiálbmotdutkamuša ovddasvástádus boahtá vuosttažettiin das, ahte dutki ferte bargat ovttas daid olbmuiguin, geaid dutká.

Jietna: Irja Seurujärvi-Kari
Jietna
Álgoálbmotdutki Irja Seurujärvi-Kari muitala eamiálbmotdutkamuša ovddasvástádusas. Jietna: Yle Areena. Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Eamiálbmotdutkamušas lea mihtilmas dutkat áššiid, maid searvvuš ieš atná dehálažžan ja guorahallat eamiálbmogiid iežas jearaldagaid, prioritehtaid, árvvuid ja ipmárdusaid dán máilmmis.

Lappi Universitehta árktalaš eamiálbmotdutkamuša dutkanprofessor Rauna Kuokkanen buktá ovdan, ahte eamiálbmogiin lea álot leamašan iežaset vuogit dutkat, čielggadit, áddet ja dulkot máilmmi, ja dat ii leat dađi fuonit go oarjemáilmmisge.

Kuokkanen čalmmustahttá, ahte eamiálbmotdutkan lea maid dieđalaš metodan viidon ja nuppástuvvan moattilogi jagis. Dál olbmot hállet jo kritihkalaš eamiálbmotdutkamušas.

– Maŋimuš áiggiid lea boahtán ovdan iežas servodaga, eamiálbmotservodaga kritihkalaš guorahallan, dadjá Rauna Kuokkanen. Seamma vugiin son lea iešge bargan maŋimus logi jagi.

Jietna: Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen
Jietna
Skábmamánu 26.beaivve Ásllaga Á-studios gieđahalle eamiálbmotdutkamuša. Guldal Rauna Kuokkanena olles jearahallama dás. Jietna: Yle Areena. Govva: Marko Junttila

Eamiálbmotdutkamušas giella guoddá dieđuid

Eamiálbmotdutkamuššii lea mihtilmas maid dat, ahte suorgi ovttasta máŋggaid dutkansurggiid ja árbbiid. Vaikko eamiálbmogat leat iešguđetláganat, daid ovttasta vásáhus kolonialismmas. Eamiálbmotdutkamušas áššiid, doibmiid ja fenomenaid guorahallet ollislaččat.

Eamiálbmotdutki Irja Seurujärvi-Kari muitala, ahte olbmuin ferte jearrat ovdamearkka dihte dan, ahte leatgo fáddá, metoda ja dutkanvuohki heivvolaččat.

– Luohttevašvuođa huksen lea hui dehálaš nu, ahte luohttevašvuohta lea goappásge dutkanfáttá ektui.

Irja Seurujärvi-Kari muitala, ahte eamiálbmotdutkamušas dehálaš oppalohkái lea dat, mot eamiálbmotdiehtu ovddiduvvo.

– Mun goittot oainnán hui dehálažžan dan, ahte álgoálbmotdoahpagat maid mii geavahit, bohtet dutkanobjeavtta gielas. Jus mii hállat sámedutkamis, de dallehan dat lea sámegiella. Gávdnetgo dutkit, geat dutket álgoálbmogiid, rivttes dieđu, jus sii eai ipmir giela, imašta Seurujärvi-Kari.

– Giela bokte diehtu lea buot čiekŋalepmosis ja gielaid bokte dat lea maid sirdasán buolvvas nubbái, muitala Seurujärvi-Kari.

Ovddasvástádus eamiálbmotdutkamušas bargobádji dollojuvvui Sajosa Solju-sáles.
Ovddasvástádus eamiálbmotdutkamušas bargobádji dollojuvvui Sajosa Solju-sáles. Govva: Inger-Elle Suoninen/ Yle

Badjel 50 dutki čoahkkanedje Anárii hupmat eamiálbmogiid dutkanmetodologiijas

Suoma kulturruhtarádju mieđihii eamiálbmogiid dutkanmetodologiija bargobájiide ja deaivvademiide veahkkeruđa jagis 2017. Dán ruhtadeami olis ordnejedje Anáris mannan vahkus dutkiidfierpmádaga deaivvadeami ja bargobájiid. Deaivvadeapmi čohkkii Sámi kulturguovddáš Sajosii badjel 50 doavttirgráđa studeantta ja dutki.

Guovttebeaivásaš Re-searching Indigenous Methodologies and Engaging communities -bargobájiin oktan fáddán lei vásttolašvuohta ja ovddasvástádus eamiálbmotdutkamušas (eaŋ. Accountability and Responsibility in Indigenous Research). Bargobáji doalai eamiálbmotdutki Irja Seurujärvi-Kari Helsset universitehtas. Son oaidná, ahte servoša ferte dutkat ovttas singuin, geat leat dutkamuša čuozáhahkan.

– Dat ovddasvástádus boahtá vuosttažettiin das, ahte mii fertet ipmirdit, ahte olbmo it sáhte dutkat olggobealde. Don fertet mannat sisa, mii oaivvilda dan, ahte don barggat singuin ovttas, lohká Seurujärvi-Kari.

Dutkifierpmádaga deaivvadeamit lokteme eamiálbmotdieđu sajádaga ja metodologiijaid universitehtain

Suoma kulturruhtaráju ruhtadan dutkifierpmádagas leat leamaš mielde 20 olbmo iešguđet universitehtain Sámis ja Davviriikkain. Dutkifierpmádaga dutkit leat deaivvadan moddii jagis ja ságastallan das, mot sáhtaše dahkat eanet dakkár dutkamušaid, mat addet juoidá ruovttoluotta maid servodahkii.

– Fuomášeimme, ahte dál galggašii veahá dán eamiálbmotdieđu sajádaga ja metodologiijaid loktet universitehtain, ja danin mii leat čoahkkanan moadde geardde jagis, muitala veahkkeprofessor Pirjo Kristiina Virtanen Helssega Universitehtas.

Ordnejeaddjin bargobajiin leat leamaš Helssega Universitehtta, Sámi allaskuvla, Norgga árktalaš universitehta, Lappi universitehta, Umeå Universitehta ja Uniarts Helsinki.

Ávkkálaš deaivat daid, geat leat bargame seamma čuolmmaiguin

Sámedutki, doavttirstipendiáhta Rávdná Biret Márjá Eira Sara oaidná dutkifierpmádaga deaivvademiid ávkkálažžan ja veahkkin go buncu beaivválaččat eamiálbmotdutkamušain.

Eira Sara dutká boazosápmelačča máhttu bohccobierggus. Son lea dutkin Rievdan-prošeavttas, mii lea Sámi allaskuvlla ja riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža ovttasbargu.

– Mun sávan dainna iežan dutkanprošeavttain olahit fuomášumi boazosápmelačča árbevirolaš máhttui bohccobierggu birra, muitala Eira Sara.

Jietna: Rávdná Biret Márjá Eira
Jietna
Rávdna Biret Márja Eira Sara muitala iežas dutkamušas ja mot dat lea oassálastit dakkár bargobájiide. Jietna: Yle Areena. Govva: Inger-Elle Suoninen / Yle
Eira Sara lohká dákkár deaivvademiid leat ávkkálaččat, go leat maid eará doavttirstudeanttat ja dutkit, geat leat bargame juste seamma čuolmmaiguin.

– Ii dušše jurddaš, ahte mot dat lea munnje, muhto ferte oaidnit maid eará perspektiivvaid. Dáthan galggašii leat juoga, mii lea ávkin boahtteáiggis olbmuide. Ovdamearka dihte sámi mánáide ja nuoraide, geat galget bargat dainna ealáhusain, muitala Eira Sara.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat