Sápmi |

Eamiálbmotdutkamuša veahkkeprofessor – Eamiálbmotdutkamuš gažada dieđalaš máilmmi historjjá

Helssega universitehta eamiálbmotdutkamuša veahkkeprofessor Pirjo Virtanen oaivvilda, ahte universitehta galgá leat várrugas dutkanvugiinis.

Eamiálbmotdutkamuš lea oalle ođđa suorgi Helssega universitehtas. Dán čavčča dutkansuorggis álggii goalmmát jahki. Suorggi ovdii leat juo máŋgasat bargan. Veahkkeprofessor Pirjo Virtanen lassin Irja Seurujärvi-Kari, Lea Kantonen ja eará sin kollegat leat guhká ráhčan dan ovdii, ahte eamiálbmogiidda guoski dutkansuorgi rahppui oassin Helssega universitehta.

Eamiálbmotdutkamuša vuosttas jagiid áigge máŋgasat navde, ahte oahppolinnjá lea máŋggadieđalaš, moivves suorgi, mas váilu iežas identitehta.

– Eamiálbmotdutkamušas leat iežas metodat, teoriijat ja dat iežas oahpahanváimmus, viimmát olbmot leat áddemin, ahte mas dán min dutkamušas lea sáhka, illuda Virtanen.

Ovdal eamiálbmogat ledje dušše objeaktan

Ođđa veahkkeprofessor lea ožžon studeanttain ollu máhcahaga. Ovdamearkka dihte dan, man dehálaš lea, ahte Helssega universitehtas sáhttá studeret dál oahpuid, mat gieđahallet kritihkalaččat  oarjemáilmmi diehtaga ja historjjá.

– Sáhttá dadjat, ahte universitehta- ja dieđamáilbmi leat dagahan ain vearrát váldegaskavuođaid, mat lea vealaheami duogábealde. Máŋggat álbmogat leat beare váldojuvvon mielde dutkamušaide  nu, ahte sis eai leat jearran lobi. Eamiálbmotdutkamuš dasto oahpaha, mo sáhttá bargat ehtalaš ja dásseárvvosaš dutkamuša, deattuha Virtanen.

500 jagi ávvojahki Brasilias vuolggasadjin 

Pirjo Virtanen movttáskii eamiálbmotdutkamušas 2000-logu álggu bealde. Son lei jo nuorran beroštuvvan iešguđetlágan filosofiijain ja iešguđetlágan máilbmegeahččanoainnuin. Son deaivvai leat Brasilias, dalle go eamiálbmogat protesterejedje 2000-logu álggus.

Pirjo Virtanen
Pirjo Virtanen deattuha, ahte eamiálbmotdutkamuša vuolggasadjin lea lágaš gaskavuođat. Son čájeha čuvllaid, maid apurinaolbmot dahke sutnje ja su gándii. Govva: Helga West / Yle Sápmi

Jagis 2003 Brasilias dolle 500-jagi doaluid das, go portugálialaččat jovde dahje nugo ieža dadjet gávdne 500  Brasilia. Dalle Virtanen fuomášii, ahte dat ášši lei dakkár, man gánniha dutkat.

– Eamiálbmogat háliidedje čájehit, ahte sii háliidit earálágan 500 jagi dás ovddosguvlui eatge dan seammá, mii lei leamašan nu vealaheaddji dan rájes, go kolonialisttat bohte Brasiliai, muitala Virtanen.

Virtanen máhcai Brasiliai jagis 2003 dahkat iežas nákkosdutkamuša. Son lea ovttasbargan Amozoniija eamiálbmotjoavkkuiguin dego apurinã-, manchineri ja huni kuin -álbmogiiguin. Su mielas dutkanbargu eamiálbmogiiguin vuođđuduvvo guhkesáigásaš, luohtehahtti gaskavuođaide.

Virtanen, guhte hállá njuovžilit earret eará portugála-, fránskka- ja sloveniijagielaid, hállá maid manchineri- ja apuirinãgielaid. Son lea buvttadan oahppogirjjiid dáid eamiálbmogiidda giittusin ovttasbarggus.

Suomas leat ollu sámejoavkkut, geaidda galggašii dál váldit oktavuođa

Sámiiguin Pirjo Virtanen ii lea vel bargan ovttas, vaikko sus lea viiddes fierpmádat, masa gullet lunddolaččat maid sámedutkit. Son ávžžuha dutkiid ovttasbargat sámejoavkkuiguin Suomas, erenomážit dálá politihkalaš dilis.

– Suomashan leat máŋggat iešguđet sámejoavkkut. Jus vuolggášin sámiid dutkat,  de dálhan leat hirbmat ollu áššit jođus: Politihkalaš, áigeguovdilis gážaldagat, mat gusket erenomážit birrasa. Biras lea dehálaš, jus mis ii leat biras, de dalle ii leat eallin. Dutkit sáhtášedje dál dáid fáttáid guorahallat, smiehtađišgoahtá Virtanen.

Su mielas Suomas leat máŋga, báikálaš sámejoavkku, geaidda galggašii dál váldit oktavuođa, ja jearrat sin oainnuid earenoamážit birrasii guoski báhkka gažáldagaiguin. Okta dákkár báhkka áššiin lea Deanu gažaldat. 

Beaiváduvvon 4.9.2017 dmu 14.43: lasihuvvon Areena-liŋka radiojearahallamii.

Beaiváduvvon 5.9.2017 dmu 12:55: lasihuvvon govva Pirjo Virtanenis.

Beaiváduvvon 11.9.2017 dii 14.28: Eamiálbmotdutkamuša veahkkeprofessor – “Universitehta lea dagahan ain vearrát vealaheame”  hápmái Eamiálbmotdutkamuša veahkkeprofessor  –  Eamiálbmotdutkamuš gažada dieđalaš máilmmi historjjá”.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä