Sápmi |

Eanet diehtu, uhcit vealaheapmi – Fidnuin geahččalit lasihit suopmelaččaid dieđuid sámiin

Eurohpa kommišuvnna raporttas ávžžuhedje Suoma lasihit váldoálbmoga dieđuid sámiid birra. Fidnuin geahččalit bargat áiddo dan ovdii.

dihtosis, Minna Lehtola, Ulla Saalasti
Minna Lehtola ja Ulla Saalasti bargaba Dihtosis-fidnus. Ulla Saalasti čájeha metodapáhka, maid sii leat buvttadan prošeavtta olis. Govva: Linda Tammela / Yle
helsset

Skuvlagalledeapmi lea goit oktalágan čoavddus dasa, ahte Suoma nuorat besset oahpahallat eambbo sámiid birra. Mannan vahkus boahtán Eurohpa utnohisvuođa ja rasismma vuosttásaš kommišuvnna ávžžuhusaide Supmii gullá earret eará dat, ahte Suomas galggašii oahpahit váldoálbmogii sápmelašvuođas eanet.

Dihtosis-fidnu álggii jagi álggus ja dan ulbmilin lea iešguđetlágan vugiin fállat nuoraide dieđu sápmelaččaid birra. Fidnu lea Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija ovttasbargu.

Skuvlagalledeapmi lea doaibma, mas sámenuoraid sáhttá bovdet skuvlii muitalit sápmelašvuođas. Galledemiid sisdoallu lea ovdalgihtii plánejuvvon.

Ođđa skuvlagalledeaddji áigu beaivádit nuoraid dieđuid

Okta ođđa skuvlagalledeaddji lea Joni Daniel Wallén Jyväskyläs. Walléna ustit ávžžuhii su ohcat doibmii, ja son movttáskii álgit skuvlagalledeaddjin. Son hálida skuvlagalledeaddji doaimmas beaivádit dieđuid sámiid birra, vai stereotypiijat eai dihttoše šat.

Son lea maid ieš gullan máŋgii iešguđetlágan stereotypiijaid.

Joni Daniel Wallén, dihtosis
Joni Daniel Wallén on yksi uusista kouluvierailijoista. Hän tulee kiertämään kouluissa ja kertomaan saamelaisuudesta nuorille. Govva: Linda Tammela / Yle

– Dakkár stereotypiijaid, ahte sápmelaččat juiget duoddaris ja leat unna, čáhppes olbmot. Diekkár boaresáigásaš stereotypiijat, lohká Wallén.

Wallén lea dan oaivilis, ahte sápmelaččaid birra lea menddo unnán diehtu Suomas ja dasa son hálidage iežas oasi bargat skuvlagalledeaddjin.

Dieđu lasihemiin sáhttá eastadit givssideami ja vealaheami

Sámedikkis doaimma koordinere Minna Lehtola, guhte lea movttá fidnu olahusain.

– Mannan giđa ollašuvve guhttalogi skuvlagalledeami riikaviidosáččat. Mii olaheimmet sullii 1 400 oahppi ja sin oahpaheaddji, lohká Lehtola.

Skuvlagalledemiid lassin fidnu lea fállan metodapáhka, mii sisdoallá ovdamearkka dihtii iešguđetlágan spealuid ja doaimmaid, mat laktásit sápmelašvuhtii. Metodapáhka vuođul oahpaheaddji sáhttá aktiveret nuoraid jurddašisgoahtit áššiid ja dieđuid sápmelaččaid birra. Metodapáhkaid lea deaddán duhát stuhka ja das 700 leat mannan skuvllaid geavahussii.

Lehtola sávvá, ahte diehtu sápmelašvuođas lea nuoraid gaskkas lassánan. Jus vuolggadássi lea leamaš dieđuid oasil dat, ahte diehtu ii lean ollenge, leat dál bastán muitalit aŋkke vuođđodieđuid.

– Go diehtu lassána, mii sáhttit dan bokte eastadit sápmelaš nuoraid vásihan givssideami ja vealaheami, lohká Lehtola.

Oahpaheaddjit dárbbašit materiála, vai bastet gieđahallat sámevuođa skuvllain

Nuoraid akademiijas prošeavtta koordináhtorin bargá Ulla Saalasti. Son illuda das, man bivnnut prošeakta lea leamaš. Son maid lohká, ahte oahpaheaddjit leat váldán fálaldaga bures vuostá. Prošeavtta ruhtadeapmi nohká goittotge boahtte gease.

– Livččii dehálaš, ahte oaččošeimmet ođđa fidnu, daningo dat lea nu bivnnut. Oahpaheaddjit dárbbašit materiála ja skuvlagalledemiid dahje juoga, mainna gieđahallat sámefáttáid, muitala Ulla Saalasti.

Vaikko prošeakta leage fállan iešguđetlágan vejolašvuođaid oahpaheaddjiide oahpasmuvvat sámefáttáide, livčče goit dehálaš, ahte diehtu gávdnošii oahppogirjjiin.

– Dasa lassin, ahte fidnu oaččošii joatkaruhtadeami, livčče buorre oažžut lasi dieđu oahppogirjjiide sámiid birra, Saalasti dadjá.

Giđđat prošeavtta olis almmustuvvá vel Seppo-nammasaš digitálaspeallu, mii gieđahallá maiddái sápmelašvuođa ja spealu hámis oahpaha nuoraid. Dán jagi prošeakta geahččala deattuhit sámi álbmotbeaivvi ávvudeami Suoma skuvllain, vai das šaddašii árbevierru.

Áššis eambbo gaskavahku 18.9.2019 Yle Ođđasiin TV1:žis diibmu 16.45.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä