Sápmi |

Eanodaga gielda oastá girdigietti fitnodatdoaimma – girdigieddi rahppojuvvo dattetge dálvái

Eanodaga gielda ja girdigieddefitnodat Finavia leat dahkan ovdasoahpamuša Eanodaga girdigietti doaimma joatkašuvvamis.

Enontekiön lentokenttä
Eanodaga girdigiettis ii leat leamaš dábálaš ruvttojohtolat guovtti jahkái. Govva: Annu Passoja / Yle

Girdigieddefitnodat Finavia ja Eanodaga gielda leat vuolláičállán ovdasoahpamuša girdigietti doaimma joatkašuvvamis. Geavadis oassebealit leat soahpan Eanodaga girdigietti fitnodatdoaimma gávppis.

Dan lassin oassebealit leat soahpan, ahte jotket ráđđádallamiid girdigietti opererengaskavuođaid ođđasit ordnemis sihke girdigietti girdigeidnosa bajildusa ruhtadeamis.

– Mii leat hui duđavaččat, ahte Eanodaga girdigietti boahttevuhtii lea gávdnomen čoavddus girdigietti ođđa bajásdoalli doaimmas. Dát čoavddus dahká vejolažžan girdijohtolaga joatkima maiddái boahttevuođas, dadjá Finavia fierpmádatfitnodatdoaimma jođiheaddji Jani Jolkkonen fitnodaga dieđáhusas.

Gávpi mielde Eanodaga girdigietti bajásdoallan, girdijohtolaga mátkkoštanbálvalusaid ordnen, girdigietti guovllus fuolaheapmi, girdigietti gávppálaš doaibma sihke girdigietti ovddideapmi sirdásit Eanodaga gildii.

Eanodaga gielda vástida divodeami goluin

Finavia ii boahttevuođas investere Eanodaga girdigieddái. Finavia goittotge ollašuhttá girdigietti girdigeidnosa bajildusa ođadeami borge-čakčamánu áigge. Bajildusa goluin vástida Eanodaga gielda.

– Soahpamuš dárkkuha gieldda oasil dan, ahte Eanodahkii sáhttit girdit boahttevaš jagiid áigge. Mátkeordnejeaddjit sáhttet geavahit girdigietti boahtte ja čuovvovaš dálvviid. Dát bálvala ollet Duottar-Lappi geasuheaddjivuođa, guovloekonomiija ja turismma, dadjá gielddahoavda Jari Rantapelkonen Finavia dieđáhusas.

Aitosaš soahpamuša lea dárkkuhus vuolláičállit golggotmánus. Ovdasoahpamušat gáibidit vel dohkkeheami oassebeliid mearrádusorgánaid borgemánu áigge.

Duohken leat áŋgiris ráđđádallamat

Eanodaga gielda, ovddidanfitnodat Tunturi-Lapin kehitys ja guovllu fitnodatdoallit leat áŋgirit ráđđádallan girdigieddefitnodat Finaviain dan maŋŋá, go Finavia almmuhii, ahte dat guorahallá Eanodaga girdigietti giddema. Finavia mielde Eanodaga girdigieddi dárbbašivččii juobe 15 miljovnna euro ođđa bajildussii ja terminála ođasmahttimii, iige Finavia áiggo bidjat girdigieddái dakkár ruđaid.

Ráđđádallamiin lea leamaš sáhka eandalii das das, mo stáhta várren viđa miljovnna euro doarjaga sáhttá čujuhit girdingietti bajildusa divvumii nu, ahte dárbbašlaš divvumiid sáhttá ollašuhttit vel loahppagease áigge.

Ráđđádallamiin leat ságastallan maiddái girdigietti oamasteaddji molsašuvvamis. Ođđa oamasteaddji sávvet sihke Finavia ja gielda. Dat leat goittotge leamašan eará oaivilis das, makkár áiggi siste oamasteaddji galggašii molsašuvvat vai girdigieddi bisošii rabas.

Girdigietti geavahan maŋimuš áiggiid eanáš guokte británnialaš mátkefitnodaga

Girdigiettis ii leat leamaš dábálaš ruvttojohtolat guovtti jahkái, baicce dan leat geavahan eanaš guokte británnialaš mátkefitnodaga, Transun ja Canterbury Travels.

Transun muitalii mihcamáraid maŋŋá, ahte fitnodaga bokte ledje dahkkon jo 18 000 várrema dálvvi girdivuoruide Eanodahkii. Canterbury Travels bokte mátkki ledje várren 5 000 olbmo.

Canterbury Travels beaivválaš jođiheaddji Jacqui Banham muitalii Ylei suoidnemánu beallemuttus, ahte fitnodat lea rahčan dan ovdii, ahte olbmot eai koronadili dihtii šluhtteše juo dahkkon várrejumiid. Sii leat deattuhan, ahte Lappii lea dorvvolaš mátkkoštit.

Girdigieddái boahtti británnialaš turisttaid leat rehkenastán buktit gieldda guovloekonomiijai badjel vihtta miljovnna euro. Dan manaheapmi váikkuhivččii turismafitnodagaid lassin bálvalusaide ja loahpas maiddái gieldda vearroboađuide.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä