Sápmi |

Eanodaga girdigieddi soaitá dattetge rahpasit – gielda ja Finavia muitalit, ahte ráđđádallamat leat mannan bures

Británnialaš mátkefitnodagat dárbbašit dieđu girdigietti boahttevuođas suoidnemánu loahpa rádjai.

Enontekiön lentokenttä
Eanodaga gielda lea evttohan Finaviai, ahte gielda dahká girdigiettis dán gease vealtemeahttun divodemiid vai dan sáhtášii doallat rabas boahtte dálvvi. Govva: Annu Passoja / Yle

Eanodaga gielda, ovddidanfitnodat Tunturi-Lapin kehitys ja guovllu fitnodatdoallit leat áŋgirit ráđđádallan girdigieddefitnodat Finaviain dan maŋŋá, go Finavia almmuhii, ahte dat guorahallá Eanodaga girdigietti giddema.

Girdigieddi lea heajos ortnegis. Dat dárbbašivčče ođđa bajildusa ja maiddái terminála livččii dárbu ođasmahttit. Divvun mávssášii Finavia mielde 15 miljovnna euro, iige dat áiggo bidjat girdigieddái dakkár ruđaid.

Eanodaga gielddastivrra ságadoalli Seppo Alatörmänen árvala, ahte dál orru leamen buorre doaivva girdigietti rahpamii boahtte dálvebadjái.

– Ráđđádallamiin leat váldon mearkkašahtti lávkkit ovddosguvlui. Jus ráđđádallamat joatkašuvvet dákkár vuoiŋŋas, de jáhkán, ahte oažžut positiivva čovdosa.

Maiddái Finavia dieđihanossodagas nannejit, ahte ráđđádallamat leat ovdánan mearkkašahtti láhkai. Čoavddus Eanodaga girdimátkkošteaddjiid bálvaleapmin maiddái boahtteáiggis lea vejolaččat gávdnomin, Finavias muitalit.

Girdigieddái seivot dušše diŋgojuvvon girdivuorut

Girdigiettis ii leat leamaš dábálaš ruvttojohtolat guovtti jahkái, baicce dan leat geavahan eanaš guokte británnialaš mátkefitnodaga Transun ja Canterbury Travels.

Transun muitalii mihcamáraid maŋŋá, ahte fitnodaga bokte ledje dahkkon jo 18 000 várrema dálvvi girdivuoruide Eanodahkii. Canterbury Travels bokte mátkki ledje várren 5 000 olbmo.

– Sii leat miehtan vuordit, muhto suoidnemánu áigge galgá čovdosa almmuhit sidjiide ja dat lea min ulbmil, dadjá Seppo Alatörmänen.

Canterbury Travels beaivválaš jođiheaddji Jacqui Banham muitala, ahte fitnodat leat rahčan dan ovdii, ahte olbmot eai koronadili dihtii šluhtteše juo dahkkon várrejumiid. Sii leat deattuhan, ahte Lappii lea dorvvolaš mátkkoštit.

– Jus mearrádus Eanodaga girdigietti olis livččii negatiivvalaš, dat doalvvošii luohttámuša Lappii mátkkošteames kundariin, geat leat juo gárvvisin fuolas. Dat váikkuhivččii Lappi beaggimii, Banham dadjá.

Ođđa oamasteaddjis ii leat diehtu

Ráđđádallamiin lea sáhka das, mo stáhta várren viđa miljovnna euro doarjaga sáhttá čujuhit girdingietti bajildusa divvumii nu, ahte dárbbašlaš divvumiid sáhttá ollašuhttit vel loahppagease áigge. Gielda lea evttohan Finaviai, ahte gielda dahká ieš girdigietti vealtemeahttun divodemiid vai dan sáhtášii doallat rabas boahtte dálvvi.

Gielddastivrra ságadoalli Seppo Alatörmänen muitala, ahte dárbbu mielde gielda lea gearggus máksit divvuma vuos iežas burssas dainna jurdagiin, ahte stáhta máksá doarjjasupmi gildii maŋŋeleappos.

Ráđđádallamiin leat ságastallan maiddái das, ahte vejolaččat girdigietti oamasteaddji molsašuvašii. Ođđa oamasteaddji sávvet sihke Finavia ja gielda. Dat leat goittotge leamašan eará oaivilis das, makkár áiggi siste oamasteaddji galggašii molsašuvvat vai girdigieddi bisošii rabas.

Alatörmänen muitala, ahte dál álget goittotge gulul beassat ovttaoaivilii. Ođđa oamasteaddjis ii leat goittotge vel makkárge diehtu.

– Vel ii leat makkárge diehtu das, gii dahje mii livččii boahttevaš oamasteaddji. Mis leat iešguđetlágan molssaeavttut ja jáhkán, ahte čoavddus gávdno.

Girdigieddái boahtti británnialaš turisttaid leat rehkenastán buktit gieldda guovloekonomiijai badjel vihtta miljovnna euro. Dan manaheapmi váikkuhivččii turismafitnodagaid lassin bálvalusaide ja loahpas maiddái gieldda vearroboađuide.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä