Sápmi |

Eanodagas álge hukset čuovgakábelfierpmádaga – davvin vásihit neahttaoktavuođaid heitodin turismma ja gáiddusbarggu dihte

Lappi lihtu čielggadeami mielde govdafierbmi orru doaibmamin dušše gaskageardásaččat davvin. Čuovgakábel dáhkida buriid neahttaoktavuođaid ja lea gieldda geasuheaddjivuođa dáfos dehálaš, oaivvilda Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen.

Jari Rantapelkonen lähikuvassa
Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen oaivvilda, ahte čuovgakábel dáhkida buriid neahttaoktavuođaid sihke barggus, gáiddusbarggus ja friddjaáiggis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Eanodahkiii leat huksegoahtán dán geasi čuovgakábelfierpmádaga Bálojohnjálmmis Heahttái. Guovllu giddodagaide fállet maiddái vejolašvuođa searvat čuovgakábelfierpmádahkii.

Eará guovlluide Eanodagas fas áigot hukset čuovgakábeloktavuođaid boahtte jagi. Eanodaga gieldda mielde olbmuide vuovdigohtet kábeloktavuođaid čavčča rájes.

Eanodaga gieldda mielde čuovgakábelfierpmi leat ulbmil viiddidit jearalmasa mielde nu máŋgga dállui ja fitnodahkii go vejolaš.

– Čuovgakábel lea gieldda geasuheaddjivuođa dáfos dehálaš. Dat dáhkida buriid neahttaoktavuođaid sihke barggus, gáiddusbarggus ja friddjaáiggis, dadjá Eanodaga gielddahoavda Jari Rantapelkonen.

Eanodaga guovllus čuovgakábela hukse Napapiirin Kuituverkot Os. Sihke gielda ja čuovgakábela huksejeaddji namuhit, ahte neahttaoktavuođat buorránit go guvlui huksejuvvo čuovgakábel.

– Leat gávnnahan, ahte Suomas daidda guovlluide fárrejit eanet, gos fállet čuovgakábeloktavuođaid, namuha Hannu Vaara Napapiirin Kuituverkot -fitnodagas.

Sámi gielddaide oktasašgotti doarjjaruđaiguin leat huksen čuovgakábeloktavuođaid Ohcejohkii ja Soađegillái.

Anára gielddas leat fas muhtin gilit, dego Dearpmaš, Tolonen ja Ukonjärvi, huksehan iežaset čuovgakábeloktavuođaid. Dasa lassin Keväjärvi gillái leat ohcan ruhtadeami govdafierpmi huksemii, muitala Osuuskunta Keväjärven kuitu -oasusgotti ságadoalli Joni Gauriloff.

Čielggadeapmi: Davvin sávašedje buoret neahttaoktavuođaid

Lappi lihtu čielggadeami mielde telefon- ja govdafierbmeoktavuođat gáibidit velge ovddideami davvin. Ášši čielgá Lappi lihtu gažadeamis. Lappi lihttu lea gárten giđa ja álgogeasi áigge ovttas gielddaiguin, fitnodatdoalliiguin ja bartaeaiggádiiguin neahttaoktavuođaid dili ja govdafierbmedárbbuid.

Lappi guovllus dušše láiggehis neahttaoktavuođa geavahit sullii 75 proseantta gažadeapmái vástidan olbmuin. Lappi guovllu gielddain govdafierbmi orru doaibmamin dušše gaskageardásaččat. Máŋggat vástideaddjit muitalit govdafierpmi doaibmat heitodit earenoamážit čoahkkebáikkiid guovddážiin.

Olbmot dovdet, ahte veaikekábeliid burgima ja dušše láiggehis oktavuođaid ollái báhcin lea geahpedan oktavuođaid mearkkašahtti ollu. Turismma ja gáiddusbarggu lassáneapmi oidno oktavuođaid njoahcumiin.

Muhtin vástideaddjiin lei eanet fuolla heajos telefonoktavuođain. Máŋgga gielddas leat ain báikkit, gos telefon ii gullo albmaláhkái.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Säämi

Kuldâl jienâ: Sämitige oppâmateriaaltoimâttâh vuosâsaijaad vuáđuoppâmateriaalijd – veikkâ laseruttâ puátá, te materiaalpargei vänivuođâ kalga val čuávdiđ

Sämitige oppâmaterialčällee Petra Kuuva muštâl et sii tarbâseh meid lohheid.

Ruttâ ij lah kuássin tuárvi, ko lii saahâ oppâmateriaalijn sämikielâ máttááttâsâst. Tääl kuittâg Sämitige oppâmateriaalpaargon mieđettuvvoo puáttee ihán miljovn eurod staatâ budjetist. Taas lii-uv tárbu, ko materiaalij vänivuotâ lii tuođâlâš. Meid pargei vänivuotâ lii tuođâlâš já tondiet Sämitigge lii-uv povdim máttáátteijeid savâstâllâđ sijguin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä