Sápmi |

Earenomáš áitatvuloš njálla ii bessen Suoma Sámis velge – njálaid goit vuhtte Eanodaga ja Ohcejoga duoddariin

Lagamus njálabeasit vuhttojedje Norrbottenis Ruoŧas ja Romssa ja Várnjárgga guovlluin Norggas.

Naali
Vuorkágovva. Govva: AOP

Njálla ii bessen Suoma Sámis mannan jagi.

Besiid dárkkistedje eanet go goassege ovdal, muhto dain eai dánge vuoro gávdnan njálaid. Meahciráđđehus ja eaktodáhtolaččat dahke oktiibuot 397 dárkkistanmátkki 284 vejolaš njálabesiide davimus Suomas.

Dan sadjái riebaniid navdet váldán 64 njálabeasi iežaset beassin.

Lagamus beasit vuhttojedje Norrbottenis Ruoŧas ja Romssa ja Várnjárgga guovlluin Norggas. Ruoŧa ja Norgga duottarguovlluin ellege diibmá aŋkke 400 njála. Njálaid meari leat ožžon loktanit prošeavttain, mainna vigget sihkkarastit šlája eallinvejolašvuođaid lassebiebmamiin ja riebanbivdduin.

Meahciráđđehusas goit muitalit, ahte lea illudahtti, ahte mannan jagi oidne ja vuhtte njálaid máŋgga sajis Eanodaga ja Ohcejoga guovlluin. Muhtin besiid luhtte njálat ledje maid goivon rokkiid.

Njála meahcástedje vilges dorkka dihte, dálges áittan dálkkádatrievdan ja riebanat

Njála leat vuordán besset Suomas jo badjel 20 jagi. Birasorganisašuvdna WWF mielde maŋimuš háve njála leat oktan čivggaiguin oaidnán Suomas jagi 1996.

Davimus duottarguovlluin ealli njála ballet jávkat oalát. Njála meahcástedje dan vilges dorkka dihte masá lohppii ovdalgo šládja ráfáidahttojuvvui jagi 1940.

Dán dilis njálla lea earenomáš áitatvuloš. Šlája ceavzima boahttevuođas uhkida eanemus dálkkádatrievdan. Njála okta stuorámus áitagiin lea maid rieban. Riebanat levve Sámi duoddariidda 1980-logu loahpas ja seamma áigge njiedjagođii njálaid mearri.

Vurdet joatkkaruhtadeami ovttasbargoprošektii

EU ruhtadan, jagis 2017 álgán Interreg Nord Fjelles Fjellrev Nord -prošeakta nogai mannan jagi loahpas. Dat lei Suoma, Norgga ja Ruoŧa ovttasbargoprošeakta, man ulbmilin lei buoridit njála suodjaleami. Ođđajagimánu áigge vurdet mearrádusa prošeavtta vejolaš joatkkaruhtadeamis čuovvovaš golmma jahkái.

Okta prošeavtta deháleamos bohtosiin leamaš davviriikkalaš ovttasbarggu nannen. Dan lassin geavatlaš doaimmat leat leamašan riebaniid bivdin, njálaid lassebiebman, njálaid buoret čuovvun, eaktodáhtolaš barggu nanosmahttin ja iešguđetlágan oahpahus- ja kommunikašuvdnamateriála buvttadeapmi.

Prošeakta lea maid ovttas WWF:ain ordnen njálaide lassebiebmanrusttegiid duoddariidda.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä