Sápmi |

Ellos Deatnu! -lihkadus viidu: Dálvadasa Allasullui ásahuvvon maid moratorio

Allasuolu lea Suoma bealde riikarájá Deanuleagis. Čearretsuolu, gosa Ellos Deatnu! -joavku mihcamáraid áigge ásahii moratorio lea ges Norgga bealde riikarájá. Ná Allasullo moratorio dahká ášši riikkaidgaskasaš áššin.

Allasuolu
Govva: Ellos Deatnu

Dálvadasa Allasullui ja dan birastahtti čáhceviidodahkii lea ikte duorastaga ásahuvvon moratorio, mainna servet Ellos Deatnu! -lihkadussii.

Allasuolu lea Suoma bealde riikarájá Deanuleagis. Čearretsuolu, gosa Ellos Deatnu! -joavku mihcamáraid áigge ásahii moratorio lea ges Norgga bealde riikarájá. Ná Allasullo moratorio dahká ášši riikkaidgaskasaš áššin.

Dálvadassii gullevaš dáiddár Outi Pieski muitala, ahte sii háliidit doarjut Čearretsullos álgán lihkadusa.

– Deanu ášši gullá midjiide buohkaide guovllu olbmuide. Lean galledan Čearretsullo ja gullen, ahte buorre vuohki doarjut lihkadusa livččii ieš cegget moratorio. Leat ceggen muhtin Dálvadas olbmuiguin moratorio Allasullui, Čearretsullo moratorio joatkagin, Pieski lohká.

Pieski sávvá, ahte moratoriaguovlluid ásahit ain eanet.

– Sávan, ahte earát maid čájehit oainnuideaset ja ceggegohtet moratorioid guovlluidasaset. Lea dehálaš čájehit, ahte eat dohkket ođđa Deanu soahpamuša. Ellos Deatnu! -lihkadus galgá stuorrut stuorra rávdnjin. Dainna lágiin olbmot earáge guovlluin leat ožžon áigái rievdadusaid, cealká Outi Pieski Dálvadasas.

"Deanu soahpamuš sáhttá dagahit dan, ahte Deanu guolástankultuvra loahpas duššá"

Nubbi báikkálaš soga ovddasteaddji, Sylvi Rasmus lohká, ahte Deanu soahpamuš hehtte sin kultuvrra hárjeheami máŋggaládje.

– Ii oro áibbas riekta, ahte olbmot, geat eai dovdda guovllu kultuvrra ja árbevieruid, dahket mearrádusaid guvlui. Fierbmebivdu lea muđuige geahppánan issorasat Deanu alde maŋimuš 30 jagis, ja ođđa sohkabuolvvat eai hálddaš šat nu viidát gealbbu mii dárbbašuvvo dan ollašuhttimis. Ráddjehus eastá maiddái sámeskuvllain juohke jagi ollášuhtton árbevirolaš guolásteami oahpahusa, dadjá Sylvi Rasmus.

Dálvadasa olbmuid mielas ii oro riekta, ahte bartaturisttaide addojuvvojit eanet vuoigatvuođat Deanu čázadahkii. Sii čuoččuhit, ahte vaikko olggobeal olbmot leatge oastán eatnamiid, de árbevuoigatvuođaid sii eai sáhte oastit, dat čuvvot árbbis. Dálvadasas lea fuolla dán báikkálaš árbbi ja vuoigatvuođaid sirdašuvvamis boahttevaš buolvvaide.

Vuovdaguoikka guolástangotti ovdaolbmo ja ovtta Allasullo moratorio ásaheaddji Antti Katekeetta mielas Deanu soahpamuš áitá olles sámekultuvrra Deanuleagis.

– Deanu soahpamuš sáhttá dagahit dan, ahte Deanu guolástankultuvra loahpas duššá ja seammás duššá maiddái sápmelašvuohta, giella ja kultuvra. Mátta-Suomas mánát veahkehallet dálu bargguin, muhto min mánát eai oba beasa joga ala. Ii muge gánda oaččo boahtit muinna veahkkin buođđut. Dathan lea olles olmmošlašvuođa vuostá, cealká Vuovdaguoikka guolástangotti ovdaolmmoš ja okta Allasullo moratorio ásaheaddjiin Erke Ánde, Antti Katekeetta.

Ellos Deatnu! joavku vuostálastá ođđa Deanu soahpamuša ja ovddida sámi iešmearrideami ja báikkálaš hálddaseami Deanuleagis. Jovkui gullet báikkálaš sápmelaččat goappáge beale Deanu ja riikkarájáid ja eará berošteaddjit.

Divvojuvvon 14.7. diibmu 14.45: Divvojuvvon cealkka mas čuoččui, ahte Antti Katekeetta mielas moratorio áitá sámekultuvrra Deanuleagis. Dál áššis čuožžu, ahte su mielas Deanu soahpamuš áitá sámekultuvrra Deanuleagis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä