Saame |

Erilaisia ratkaisuehdotuksia Näkkälän tilanteeseen – Poliisi: Termi tokkakunta poronhoitolakiin

Näkkälässä paliskunnassa nähdään, että paliskunnan jakaminen ratkaisisi nykyisen tilanteen. Poliisin mielestä ainoa ratkaisu paliskunnan sisäisiin riitoihin olisi uudistaa vanhaa poronhoitolakia niin, että termi tokkakunta tunnustettaisiin osaksi lakia.

Näkkälän paliskunnan kokous
Arkistokuvassa Näkkälän paliskunnan kokous vuonna 2012. Kuva: Vesa Toppari / Yle

Näkkälän paliskunnan laidunkiistaan ehdotetaan erilaisia ratkaisuja.

Poliisin mukaan viime viikolla tietoon tulleessa laidunkiistassa ovat osapuolina samat ryhmät kuin puolitoista vuotta sitten, kun Näkkälän paliskunnan jakamisesta keskusteltiin. Silloin poroisäntä Hannu Rannan mukaan Ounastunturin tokkakunta oli tullut pohjoiseen Vuontisjärven talvilaidunmaille.   

Poroisännän mukaan rauha edellyttää jakamista

Näkkälän paliskunnan poroisäntä Hannu Ranta näkee, että rauhaa ei synny ennen kuin paliskunta jaetaan.

- Sittenhän se rauha tulee, kun paliskunta jaetaan. Ei sitä ole ennen näköpiirissä. Siltä se nyt tuntuu, että ei sitä tule, jos emme jaa palkista, Ranta sanoo.

Poronhoitaja ei hyväksy ehdotettua rajaa

Näkkälän paliskunta koostuu tokkakunnista. Laidunmaiden käyttämisestä on tehty niiden kesken sopimus. Paliskunnassa on ennenkin ollut laidunkiistoja ja paliskunnan jakamisesta on keskusteltu jo pitkään.

Ounastunturin poronhoitaja Pentti Keskitalo ei hyväksy ehdotettua rajaa, sillä hän ei halua aitaa tienlaitaan.

- Peltojärven palkisen rajoja kun mennään, niin se sopii. Se mistä on mennyt ennenkin se Peltojärven palkinen. Siitä kun mennään, niin raja-aita sopii. Mutta ei maantien laitoja tehdä aitoja. Jos virkamiehet on sitä mieltä, että se tehdään, mutta mehän menemme tuolle pohjoispuolelle porojen kanssa, että eihän meillä ole mitään ongelmaa siinä ole, Keskitalo sanoo.

Poliisi muuttaisi poronhoitolakia

Komisario Veijo Anuntin mielestä ainoa ratkaisu tällaisiin paliskuntien sisäisiin riitoihin olisi poronhoitolain uudistaminen niin, että termi tokkakunta otettaisiin mukaan lakiin.

- Poronhoitolakihan ei tunne tokkakuntakäsitettä. Jos tämä olisi paliskuntien välinen riita, että viedään [poroja] toisen paliskunnan alueelle, niin silloinhan se olisi selvä, se olisi lainsäädännössä, että sinne ei mennä. Siitä tulisi tietyt seuraamukset, Anunti sanoo.

- On tässäkin puhuttu esteaidasta. Jonkunhan se sopimus sinne pitäisi saada. Paliskunnan jakaminen voisi olla tietenkin, mutta milloin se saa lainvoiman ja tulevatko siinä perinteiset laidunoikeudet ja maa-alueet oikein arvioiduksi. Mikä on se aidan paikka.

Eli poliisillakaan ei ole yksiselitteistä ratkaisua?

- Ei. Jospa siihen olisikin, kun tuntuu ettei oikeuskäytännössäkään ole oikein selkeää että miten asia on. Sitä on paljon puhuttu, että poronhoitolaki pitäisi käydä uudelleen läpi ja katsoa että onko se tätä päivää. Poronhoitolakiin pitäisi kyllä saada tämä tokkakunnan käsite, niin kuin on näissä saamelaisissa paliskunnissa ollut iät ajat, että perheet hoitavat omat elonsa. Silloin tulisi nimenomaan tokkakunnan alue: Mikä on se sovittu alue ja sillä pysyt. Jos riitaa tulee, niin tehdään esteaita. Sitten se joka menee aidan yli on heikoilla.

Kerroimme viime viikolla, että poliisi oli saanut tiedon, että Näkkälän paliskunnassa oli siirretty toisten poroja ilman lupaa. Tällä viikolla paliskunnassa ovat sekä yksittäiset osakkaat että hallitus tehneet useita rikosilmoituksia, mitkä liittyvät meneillään olevaan laidunkiistaan.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä