Sápmi |

Eurohpá ráđi áššedovdikomitea gáibida Suoma sihkkarastit fásta ruhtadeami sámegielaid ovddideapmái ja lasi sámegielat bargiid sode-suorgái

Raportta mielde ovdamearkka dihtii sámi giellalága ollašuhttimii dárbbašivččii lasseruhtadeami.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa
Raporttas leat čielggadan dan, mo Suopma duohtandahká guovlolaš- ja unnitlogugielaide guoski eurohpálaš vuođđogirjji. Govva: Vesa Toppari / Yle

Eurohpá ráđi áššidovdikomitea lea otne gaskavahku almmustahttán raportta, mas ávžžuhit Suoma stáhta nannet sámegielaid sajádaga Suomas máŋggaláhkái.

Raporttas leat čielggadan dan, mo Suopma duohtandahká guovlolaš- ja unnitlogugielaide guoski eurohpálaš vuođđogirjji (eaŋ. European Charter for Regional or Minority Languages). Dán raporttas deaddu lei doaibmabijuin, mat Supmii leat ávžžuhuvvon jagi 2018 raporttas.

Raporttas giitit Suoma muhtin mearreruđaid lasiheamis, muhto cuiggodit dan, ahte prošeaktaruhtadeami ferte measta jahkásaččat ohcat ođđasit.

Konkrehta ávžžuhusat earret eará Sámi Giellagáldu ektui

Raporttas leat čalmmustahttán prošeavttaid ja doaimmaid, mainna stáhta lea dorjon sámegielaid, nu mo giellabesiid ja gáiddusoahpahusa ovddideami. Buorrin ovdamearkan namuhuvvo Sámi Giellagáldu.

– Áššedovdikomitea lea duđavaš dasa, ahte guovddáža doaibma lea sáhttán joatkašuvvat Sámediggái čujuhuvvon fásta lasseruhtademiin, vaikko EU Interreg-prošeakta nogai, raporttas celket.

Komitea ávžžuhage viiddidit Sámi Giellagáldu resursaguovddáža ovttas Norggain ja Ruoŧain.

Vaikko muhtin prošeavttaid ruhtadeapmi lea lassánan maŋimuš jagiid, komitea cuiggoda stáhta das, ahte gielladoaimmat leat eanáš mearreáigásaš prošeavttat. Ruđaid ohcamii manná áigi ja bargoresurssat.

– Áššedovdikomitea ávžžuha nuppádassii, ahte doaimmaide galggašii viggat oažžut guhkitáigásaš ruhtadeami. Komitea maiddái ávžžuha, ahte eiseválddit árvvoštallet ásahit bures lihkostuvvan prošeavttaid fásta doaibman, nu mo giellabesiid, áššedovdikomitea cealká.

Áššedovdikomitea fuomášahttá stáhta maid das, ahte skuvlejuvvon sámegielat oahpaheaddjit eai leat velge doarvái, vaikko dilli lea buorránan ja ođđa oahpaheaddjiskuvlejumit leat álggahuvvon. Vaikko stáhta lea ruhtadan maŋimuš jagiid prošeavttaid, maiguin vigget oažžut lasi sámeoahpaheaddjiid, lea prošeavttain álot ruhtadeapmi dušše dihto áigái.

Lasi ruhta sámi giellalága ollašuhttimii

Raporttas deattuhitge dan, ahte giellaovddidandoaimmat galggašedje joatkašuvvat ja daid galggašii oažžut stáđis dillái. Muhtin doaimmaid galggašii maid doarjut vel eanet go dál. Ovdamearkka dihtii sámi giellalága ollašuhttimii dárbbašivččii lasseruhtadeami.

Raportta várás Suoma stáhta lea muitalan, ahte sii leat dorjon sámi giellalága ollašuhttima sullii 150 000 euroin jagis 2019. Dát ruhta lea oaivvilduvvon gielddaide, bálgosiidda ja earáide, geaidda šaddet golut sámi giellalága ollašuhttimis. Dat ii oro leamen doarvái.

– Sámegielagiid ovddasteaddjit deattuhedje dan, ahte jahkásaš ruhtadeapmi lea ain menddo unni ja dan galggašii loktet 300 000 euroi. Dát dorjjošii sámegielat olbmuid bargat almmolaš suorggis ja nuppedáfus lasihivčče sámegielat bálvalusaid fállama, raporttas celket.

Áššedovdikomitea váillaha ođđa konkrehta doaimmaid sámegielat virgeolbmuid ja sode-bargiid oččodeapmái

Áššedovdikomitea cuiggoda Suoma stáhta maid das, ahte sii eai leat almmuhan komiteai makkárge ođđa doaimmaid, mo oččodit lasi sámegielat ámmátolbmuid eiseválddiide ja sode-suorgái bargui. Komitea ipmirda, ahte sámegielat bargiid ii leat álki oažžut.

– Lea liikká váidalahtti, ahte makkárge konkrehta ođđa doaimmat eai leat raporterejuvvon daid čuolmmaid čoavdimii.

Áššédovdikomitea ávžžuha eiseválddiid álggahit konkrehta, innovatiivvalaš doaimmaid, mainna skuvlet ja rekryteret sámegielat bargiid ja doarjut sápmelaččaid geavahit sin gielalaš vuoigatvuođaid. Dát gáibidivččii komitea mielas maiddái dan, ahte earret eará hálddahuslaš teavsttat ja skovit livčče maiddái fidnemis sámegillii, nu mo maiddái sámegielat bálvalusat eiseválddiin.

Raporttas ávžžuhit maiddái bargat dan ovdii, ahte Suomas livčče eanet diehtu ja buoret doaladupmi vehádatgielaid ektui nu mediain go skuvllain.

Suopma ferte raporteret iežas doaimmain maŋimustá jagis 2023

Suoma stáhta ferte addit čuovvovaš raportta Guovlolaš- ja unnitlogugielaid eurohpálaš vuođđogirjii áššedovdikomiteai maŋimustá 1.3.2023. Raporttas galgá čilget, mo Suoma stáhta lea ollašuhttán vuođđogirjji ja makkár doaimmaid dat lea ovddidan áššedovdikomitea ávžžuhusaid mielde.

Guovlolaš- ja unnitlogugielaid eurohpálaš vuođđogirji viggá suodjalit ja ovddidit gielaid, maid árbevirolaš vehádagat hupmet. Suomas vuođđogirji guoská gárjilgillii, sámegielaide, romanagillii, ruoššagillii, ruoŧagillii, tatargillii ja jiddišgillii.

Suopma lea ratifiseren soahpamuša 1994 ja dat lea boahtán fápmui 1998.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä